Valtioneuvoston näkemys on, että yrittäjäkuljettajat tulee jättää kokonaan työaikarajoitusten ulkopuolelle, sillä rajoituksilla olisi pääsääntöisesti vain haitallisia vaikutuksia alalle. EU:n komissio on esittänyt, että jo kertaalleen EU:ssa päätetyistä kuljetusyrittäjien työaikarajoituksista luovuttaisiin. Tätä mieltä on myös valtioneuvosto, joka antoi eduskunnalle kirjelmän yrittäjäkuljettajien työaikadirektiivin muutosehdotuksesta torstaina 18. joulukuuta.

Hallitus painottaa, että työajan rajoitusten poistamisella tuetaan uusien yritysten syntymistä eri puolelle Suomea sekä mahdollistetaan perheyrittäjyys. Työaikarajoitukset suosivat suuria, pääsääntöisesti ulkomaalaisten omistamia, kuljetusyrityksiä. Suomessa suurin osa alalla toimivista yrityksistä on yhden, kahden hengen perheyrityksiä.

Myös kuljetusyrittäjien työaikoja olisi erittäin vaikea valvoa. Suomi katsoo, että tämä voi johtaa lainsäädännön arvostuksen laskuun ja on EU:n paremman sääntelyn tavoitteiden vastainen. Hallitus myös huomauttaa, että työsuojelutarkastajien keinot eivät ole riittävät työaikojen selvittämiseksi. Jos yrittäjän työaikoja ei pystytä valvomaan, siitä hyötyisivät epärehellisesti työaikojaan ilmoittavat yrittäjät.

Suomi on vastustanut kuljetusyrittäjien työaikasääntelyä käsittelyn kaikissa vaiheissa. Suomi haastoi EU:n neuvoston ja Euroopan parlamentin oikeuteen, sillä se katsoi, että kuljetusyrittäjien työaikojen rajoittamisella puututaan kohtuuttomasti yrittäjän vapauteen. Liikenne- ja viestintäministeriö on ollut aktiivisesti yhteydessä komissioon ennen ehdotuksen antamista ja korostanut ehdotuksen tärkeyttä.

Suomessa ajo- ja lepoaika-asetus koskee noin 60 000:ta linja- ja kuorma-autonkuljettajaa sekä joitakin satoja ammattimaisessa liikenteessä olevia liikennetraktorin kuljettajia. Asetus ei koske linja-autojen paikallisliikennettä.