Työterveyslaitoksen ja Lontoon yliopiston yhteistyönä tehdyssä tutkimuksessa osoitetaan, että pitkät työpäivät voivat vaikuttaa älylliseen suoriutumiskykyyn. Suomessa ylitöitä tehdään eniten kuljetusalalla ja tietotyössä. Tutkimuksen tulokset antavat selviä viitteitä siitä, että pitkillä työpäivillä saavutetut hyödyt saadaan yksilön terveyden ja toimintakyvyn kustannuksella. "Pitkien työpäivien haittavaikutuksiin on syytä suhtautua vakavasti", toteaa dosentti Marianna Virtanen Työterveyslaitokselta.

Havaitut yhteydet olivat kasautuvia; mitä enemmän ylityötä, sitä heikompaa oli suoriutuminen testeissä. Pitkää työpäivää tekevät myös nukkuivat vähemmän kuin muut, potivat enemmän masennusoireita ja käyttivät enemmän alkoholia kuin normaalipituista työpäivää tekevät. Tutkimukseen osallistui 2214 keski-ikäistä englantilaista julkishallinnon työntekijää.

Aiemmin Työterveyslaitoksella toteutetun valtakunnallisen Työ ja terveys Suomessa 2006 -tutkimuksen mukaan noin kolmannes työntekijöistä tekee ylityötä korvausta vastaan. Kyselyssä keskimäärin pisintä työpäivää tehtiin kuljetus- ja liikennealalla, jossa 45 prosenttia vastaajista oli tehnyt ylitöitä. Suomessa tehdään ylityötä myös ilman korvausta: palkatonta ylityötä kertoi tehneensä 14 prosenttia vastaajista. Yleistä ylityö oli myös tietotyössä (33 prosenttia korvausta vastaan, 24 prosenttia ilman korvausta), ja voimakkainta kasvu on ollut hallinto- ja toimistotyössä, jossa palkattoman ylityön tekeminen lisääntyi 16 prosentista 23 prosenttiin.

Syytä siihen, miksi pitkät työpäivät heikentävät älyllistä suoriutumiskykyä, ei vielä tiedetä. Taustalla saattaa olla useita tekijöitä, esimerkiksi lisääntyneet unihäiriöt, masennus, epäedulliset elämäntavat ja verisuonisairaudet. Kaikki nämä tekijät voivat heikentää aivojen toimintaa ja vaikuttavat siten suoriutumiskyvyn heikentymiseen.