Toimitusketju sähköistyy Suomessa kokonaan vuoden 2013 alkuun mennessä. Ensimmäinen, jo tehty muutos alalla on kotimaan tavarankuljetusten rahtikirjan (SFS 5865) uudistaminen yhteensopivaksi sähköistä tiedonsiirtoa varten. Yksilölliset rahtikirjanumerot puolestaan otetaan käyttöön 1.1.2012 alkaen.

Logistiikkayritysten Liiton mukaan suomalaisten yritysten on nyt kiireesti siirryttävä manuaalisista tiedonsiirtotavoista sähköisten palveluiden käyttäjiksi. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi puhelimella, faksilla tai sähköpostilla tehtävistä kuljetustilauksista luopumista ja alan yritysten tai liiton tilausjärjestelmien käyttöön ottamista.

- Muissa Pohjoismaissa lähetystiedoista 90-95 prosenttia siirtyy sähköisesti, mutta Suomessa vastaava luku on vain noin 40 prosenttia. Tämä on yllättävää, sillä sähköisen asioinnin kautta palvelu on tutkitusti virheettömämpää, läpinäkyvämpää ja tehokkaampaa kaikissa ketjun vaiheissa, toteaa toimitusjohtaja Pekka Aaltonen Logistiikkayritysten Liitto ry:stä.

Sähköinen tiedonsiirto sisältää uudistetun rahtikirjastandardin ja yksilöllisen rahtikirjanumeron lisäksi mm. standardisoidut sanomasisällöt, SSCC-numeroidut kollilaput, sovitut tiedonsiirtotavat sekä sähköisen laskutuksen.

Rahtikirjauudistus merkittävin muutos

Rahtikirjan yksilölliseen numerointiin siirtyminen ensi vuoden alusta lähtien on yksi suurimmista muutoksista. Kuljetusten tilaajilta uniikki rahtikirjanumerointi edellyttää numeron noutamista yhteisestä tietokannasta ja ohjelmistojen päivittämistä uuteen järjestelmään sopivaksi.

-Vielä tällä hetkellä yritykset voivat itse määritellä rahtikirjanumeronsa, mikä estää täysin aukottoman kuljetusketjun seurannan. Jatkossa yleisestä tietokannasta generoidulla rahtikirjanumerolla saadaan selville muun muassa harhautuneen lähetyksen tiedot tai voidaan todentaa elintarvikkeiden liikkeet kuljetusketjussa, Aaltonen jatkaa.

Suomalaiset yritysasiakkaat ovat edelläkävijöitä pankki- ja vakuutusalan sähköisten palveluiden käyttöönotossa, mutta logistiikassa ollaan muita perässä. Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa sähköinen toimintatapa on ainoa hyväksytty toimintamalli, mikä omalta osaltaan pienentää näiden maiden logistiikkakustannuksia.

Sen lisäksi, että sähköinen tiedonsiirto lisää toimitusvarmuutta, se Logistiikkayritysten Liiton mukaan minimoi manuaalisesti tehtävää työtä ja synnyttää säästöjä. Myös ympäristöä kuormitetaan vähemmän, kun vajaat ja turhat kuljetukset jäävät pois.