Suomi on vakavan edessä

26.03.2020 10:25 Auto, tekniikka ja kuljetus
Tulosta

- On harmi, ettei liikennelääketieteen professuuriin vielä ole löydetty pätevää hakijaa, Timo Tervo pahoittelee.

Timo Tervo täyttää 70. Kroppa ja liikkuminen kuin huippu-urheilijalla. Olemus kuin 40-vuotiaalla. Eläkkeelle 30.11.2017, edelleen asiantuntijatehtävissä. Ilman sidonnaisuuksia. Vapaa puhumaan mitä on nähnyt, kokenut ja oppinut.
 
18 vuotta liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnassa. Liikennelääketieteen professorina.
 
Timo Tervolla on painavaa sanottavaa. Se ilahduttaa monia. Monia se ahdistaa.
 
Liikennekuolemat ovat pitkällä jaksolla vähentyneet. Autotekniikka ja liikenneympäristö ovat kehittyneet. Silti korvattujen liikennevahinkojen ja -vammojen määrä pysyy lähes muuttumattomana. Liikenneturvallisuuskehitys Suomessa on pysähtynyt!
 
Suomi ei erotu edukseen edes eurooppalaisessa vertailussa. Esimerkiksi Ruotsi ja Norja on paljon Suomea edellä. Suomessa sattui 5,1 kuolemaa miljardilla ajokilometrillä vuonna 2016; Norjassa 3,0, Ruotsissa 3,3, Isobritanniassa 3,4, Tanskassa 3,9, Timo Tervo toteaa.
 
Liikennelainsäädännössämme ja sen tulkinnoissa mättää. Poliisin tilasto on epäluotettava. Sen käyttö lainsäädännön pohjana tutkijalautaraporttien sijaan on harhaanjohtavaa. Poliisin tilasto ei ole kattava eikä sovellu tutkimuksen pohjaksi, Tervo sanoo.
 
Tutkimuksen pitää olla laadukasta ja akateemisten normien mukaista! Ja tiedottamisen tulee olla vaikuttavaa ja totuudenmukaista. Tavoitteellisuutta ja painostusta ei saa hyväksyä, Tervo vaatii. Strategia puuttuu sekä liikennevalvonnasta että -tiedottamisesta, Timo Tervo sanoo.


Virallisessa tilastossa olevat ja sen ulkopuolelle jääneet tieliikenteen vakavat loukkaantumiset vuonna 2016. (Lähde: Tilastokeskus.)

Tilastoja manipuloidaan
Tilastokeskuksen virallisista liikenneonnettomuustilastoista on poistettu sairauskohtauksista johtuneet onnettomuudet eli yli 20% ajonaikaisista kuolemista. Suomi ei poista kuolonkolareista itsemurhia kuten EU:n Eurostat-tilasto tekee. Tutkituissa onnettomuuksissamme 15% oli sairauskohtausia ja 14% itsemurhia. Ruotsissa todetaan, että kaikista kuolemaan johtaneista onnettomuuksista moottoriajoneuvoilla 47%:ssa on ollut terveyteen liittyvä syy.
 
Tuomituilla rikesakkomäärillä tulkitaan liikenneturvallisuuden vaaraantumisen kasvua vähäisten ylinopeuksien kautta. Jokainen vähänkin ammatikseen autoa ajava tietää, ettei vähäisillä ylinopeuksilla ole mitään yleistävää vaikutusta liikenneturvallisuuteen. Poliisin väite 40 hengen säästöstä vuosittain on täysin perätön!


Rikesakkojen määrä on noussut valvontakameroiden myötä rajusti. Vaikutus on olematon, paitsi että kyseisinä vuosina liikennekuolemien määrä kasvoi. (Lähde: Oikeusrekisterikeskus.)

Huoli nuorista ja huumeista
18 vuotta onnettomuustutkijalautakunnassa on korostanut liikenteen ja riskikuvan nopeaa muutosta. Uudet riskit nousevat pintaan. Kielletyt huumeet, alkoholi ja psykiatriset ongelmat astuvat yhä vahvemmin liikenneturvallisuuteen. Lainsäädännön on seurattava mukana, Tervo vaatii.
 
Huumeet ja lääkkeet lisääntyvät liikenteessä. 25-45 vuotiaista 45% on käyttänyt laitonta huumetta vuonna 2018. Miespuolisista 18-24 vuotiaista kuljettajista 40% on käyttänyt huumeita, alkoholin osuus kuolonkolareissa on 26%. Suomalaisista 20% olisi valmis luopumaan huumeiden rangaistavuudesta. Samalla nuorten psykiatriset avohoitokäynnit tuhatta 13-17 vuotiasta kohti ovat lisääntyneet koko maassa 568:sta (2008) 1192:een (2017). Ajoneuvolla itsemurhan tehneistä 51% on käyttänyt psyykelääkkeitä.
 
Vuoden 2014 puolustusvoimien saapumiserien terveyssyin keskeyttäneistä alokkaista sopeutumishäiriöt (13,3%), ahdistuneisuushäiriöt (8,8%), masennus (9,5%) sekä alkoholi ja muut päihteet (7,9%) olivat suurimmat syyt.
 
Trendeinä pitää nähdä, että lääkkeiden huumekäyttö on lisääntynyt, huumeiden käyttörikokset ovat lisääntyneet myös liikenteessä, samoin vastaava kotiviljely ja nettikauppa. Myös raskaaseen liikenteeseen liittyy runsaasti ajoterveyden ja kuljettajan tilan ongelmia, lainvastaista toimintaa eri muodoissa ja erityisesti laittomassa kabotaasissa. Lääkärit ovat useinvoimattomia näitten edessä, Tervo summaa.


- Suomeen pitäisi saada yliopistollinen liikenneturvallisuusyksikkö, jossa lääkärit, psykologit, insinöörit ja poliisit voisivat saada koulutusta ja tehdä tutkimusta, Timo Tervo näkee.

... ja heikoimpien asemasta
Tieliikenteen ja ajoneuvotekniikan nopeassa kehityksessä Timo Tervo korostaa yhteiskunnan vastuuta liikenteen heikoimpien suojaamisesta.
 
Liikenneonnettomuuksissa 2013-2017 yli 65-vuotiaiden jalankulkijoiden osuus on kasvanut silmiinpistävästi. Sama koskee yli 50-vuotiaiden pyöräilyonnettomuuksissa. Pyöräilijöiden vakavat vammat maksavat jo yhteiskunnalle 250 000 euroa vuosittain kuolemien lisäksi. Pyöräilyn nopean kasvun myötä myös vammojen kustannukset tulevat kasvamaan merkittävästi. Poliisin tilastoon sisältyy kuitenkin vain 23% vakavista pyöräilyturmista.
 
Tilastojen epätarkkuus on liikenteen heikoimpien osalta hätkähdyttävä. Virallisen tilaston mukaan vakavista loukkaantumisista vuonna 2016 jalankulkijoiden osuus oli 10%, polkupyöräilijöiden 12% ja mopo/moottoripyöräilijöiden 25%! Virallisen tilaston ulkopuolelle jääneistä loukkaantumisista 2016 jalankulkijoiden osuus oli 7%, polkupyöräilijöiden 49%!, mopo/moottoripyöräilijöiden 18% ja ”muiden ajoneuvojen” 12%!
 
Vuoden 2010 pyöräilytilaston mukaan Suomessa kuoli 20 pyöräilijää kun pyöräilykilometrien määrä asukasta kohti oli 267. Alankomaissa vastaavat luvut olivat 10,7 ja 864, Tankassa 14,6 ja 513 ja Saksassa 15,2 ja 368. Pyöräilijöiden kuolemien osuus näyttäisi lisääntyneen kaikissa maissa 2014 mennessä. Suomessa totuutta 2020 pyöräilyn vahvan nousun myötä ei tiedetä!


Nuorten psykiatriatarpeen kasvu heijastuu myös asevelvollisuuden keskeyttäneissä kuin myös lisääntyneessä lääkkeiden ja huumeiden käytössä.

Valtiontalouden tarkastusvirasto lyttää poliisin
VTV:n 27.4.2020 julkaisema raportti poliisin liikennevalvonnasta on masentavaa luettavaa. Kameravalvonnalla määrättyjen huomautusten ja rikesakkojen määrä on kasvanut rajusti. Vuonna 2014 noin 350 000 seuraamusta on suuri määrä ajokorttien kokonaismäärään verrattuna. Vaikutusta ei kuitenkaan näy onnettomuustilastoissa. Liikennekuolemien määrä vain kasvoi ja onnettomuuksien määrä pysyi entisellä tasolla. Suomen liikenneturvallisuuskehitys putosi 2014-2018 sijalle 25. EU:n 28 jäsenmaan joukossa eli 4. huonoimmaksi. Tilanteen korjaamiseksi poliisihallituksen keino oli vaatia lisää valvontakameroita.
 
Vuonna 2015 liikennekuolemien määräksi ilmoitettiin 253. Muusta tilastointimme oli erimielistä. Pelastuslaitos ilmoitti 835 vakavasti loukkaantunuta, poliisi 477. Poliisi ilmoitti 5 889 loukkaantuneen, peittävyystutkimus ilmoitti 26 000. Fyysisten vammmojen, liikennevakuutuksista korvattujen vahinkojen määrä ja onnettomuuksissa osallisten määrä vaihtelee vielä enemmän.
 
Helsingin Kehä 1:n onnettomuusanalyysissä pohjana on käytetty ”poliisin tietoon tulleita onnettomuuksia” valikoiduilla! tietyömaiden ulkopuolisilla osuuksilla. Poliisin tietoon tulee alle puolet tapahtuneista onnettomuuksista... käsite on epäselvä, onko esitutkinta tehty, jne. Kun huhtikuussa 2016 V-Trafficin mukaan kameroidulla Kehä 1-osuudella tapahtui 20% enemmän onnettomuuksia, VTT pyysi tiedot V-Trafficilta yksinoikeudella, muttei käyttänyt niitä. Tilastokäsittelyä ei ole.
 
Kiinnijoutuminen alkoholin tai huumeen vaikutuksesta perustuu harvoin poliisi valvontaan, vielä harvemmin lääkärin ilmoitukseen. Useimmiten kiinnijoutuminen perustuu ilmiantoon tai onnettomuuteen.
 
Kuljettajien käyttämä olosuhteisiin nähden väärä tilannenopeus on mitattu nopeusrajoitusta alhaisemmilla nopeuksilla 17%:ksi!, 1-9 km/t ylinopeuksilla 10%:ksi, 10-19 km/t 18%:ksi, ja 30 km/t suuremmilla nopeuksilla vain 16%:ksi!


- Raskaan liikenteen kasvavan rikollisuuden valvontaan ja toimintaan tarvitaan Road Policing toimintaa, Timo Tervo sanoo.

Jatko edellyttää tosiasioiden tunnustamista
Timo Tervo panee syrjään vielä paksun nipun tilastoja sekä Onnettomuustutkimus instituutin (OTI) ja liikenneonnettomuuksien tutkintalautakuntien raportteja ja yhteenvetoja ja toteaa kuivasti:
 
- On korkea aika katsoa totuutta silmiin, jos Suomessa halutaan todella parantaa liikenteen turvallisuutta. Lainsäädäntö vaatii kehittämistä. Ajokorttiin vaikuttavien lääkärien toimintaa tulee tiukentaa merkittävästi. Viranomaisten välistä koulutusta ja tietojärjestelmiä pitää kehittää. Poliisin toimintastrategiaa, organisaatiota, tutkimusta ja tiedottamista on kehitettävä tuntuvasti. Teoria onnettomuusriskien kasvusta lineaarisesti ylinopeuden kasvun myötä on hylättävä. Tulevaisuudessa muuttuvat riskit on ennakoitava eikä mentävä vanhalla mallilla liikenneturvallisuuden nopeasti muuttuviin vaatimuksiin. Olisikohan tuossa kokemuksiin perustuvia edellytyksiä alkuun, Timo Tervo sanoo.

TIMO TERVO
- Syntynyt 1950
- Lääketieteen ja kirurgian tohtori 1977
- Mikroskooppisen anatomian dosentti 1978-86
- Silmätautien erikoislääkäri 1983
- Silmätautiopin dosentti 1986
- Silmälääketieteen professori 2000-14
- Liikennelääketieteen erityispätevyys 2001
- Liikennelääketieteen professori 2014-17
- Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnan jäsen 2000-18
- Konsultoiva erityisjäsen, Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunta 2018 -

Teksti, kuvat | Klaus Bremer

TILAA AUTO, TEKNIIKKA JA  KULJETUS!