"Vieläkin parantaisin"

19.03.2015 10:20 Auto, tekniikka ja kuljetus
Tulosta

Sampo Puurunen paransi IShiftiä jo kerran. Uuden Volvo 750:n I-Shiftin hän parantaisi toisenkin kerran!

Sampo Puurunen on ajanut 30 vuotta puuta. Kalustoa on kaatunut, uponnut suohon eikä kolareiltakaan ole vältytty. Mutta talousasiat ovat pysyneet neljän auton yrittäjällä hallinnassa, josta vaimolle suuri kiitos.

Sampo Puurunen, pian 51, on Kurenalan poikia. Puuta hän on ajanut yli 30 vuotta ja ollut itsenäisenä yrittäjänä yli 20 vuotta.
 
Kuljetus Sampo Puurunen Oy liikennöi neljällä autolla. Yksi on Scania, R500 vuodelta 2006. Uusimallisia Volvoja on kaksi eli parivuotias FH700:nen ja viimevuotinen FH750. Lisäksi on FH480 vuodelta 2008.


Sampo Puurunen ja Kontiotuote ovat Pudasjärveltä.
 
VAIMOLLA TILITOIMISTO
Puurusella mentiin 76 tonniin heti, kun se tuli mahdolliseksi.
 
- Ajattelin, että kun yrittäjällä ovat henkilöstökulut ja polttoaineet kaksi suurinta kustannusta, niiden tienaamiseksi pitää saada mahdollisimman suuri kuorma kerralla, Sampo Puurunen selittää.
 
Kustannukset pysyvät kurissa.
- Kun vaimo hoitaa talousasiat, se on kuin lottovoitto.
 
Pirjo Puurusella on tilitoimisto.
- On ammatti-ihminen rahan käsittelyssä. Tiedetään, mitä on ja mitä uskaltaa investoida, Puurunen toteaa.
 
Joka euron edestä on tehtävä kuitenkin töitä. Puu ei tule metsästä itsestään, eikä helpolla hakiessakaan.
 
- Autot ovat ajossa vuorokauden ympäri silloin, kun puuta voi metsästä ajaa.


Tukena karttaohjelma ja infonäyttö, joka kertoo paljonko on kokonaispainoa ja akselipainoa.

Kuljettajia on autoa kohden kaksi ja puoli. Viime vuonna metsästä haettiin keskimäärin 800 puukuormaa per auto.
 
- Polttoainetta kului viime vuonna 62–64 l/100 km. Kun on erikoisen hyvät olosuhteet, voidaan päästä 50 litran tuntumaan.
 
Puurusen puuautot ajavat kuitua Stora Ensolle Ouluun ja Kemiin, Metsä Groupille Kemiin, tukkeja Kontiotuotteelle Pudasjärvelle ja Pölkylle Kuusamoon.


Kuormantekoa Kesla-nosturilla.
 
TRIPPELI POIKITTAIN
8-vuotias Scania on kulkenut jo puolitoista miljoonaa kilometriä.
 
- Se vaatii korjaamista siinä missä Volvotkin. Yhdeksänvuotiasta Scaniaa pystyy vielä korjaamaan, uutta Volvoa ei. Siinä menee aina komponentti vaihtoon, ehkä se on näin uusien Scanioidenkin kanssa, Sampo tuumaa.
 
Esimerkiksi Scanian pyöränlaakeria voi vielä huoltaa, mutta Volvossa se menee aina vaihtoon.
 
Merkkikorjaamot saavat kehua.
- Wetteri on meille huippupaikka Oulussa. Homma käy.


Pudasjärvi oli tänä vuonna tosi luminen.

Volvo-pajalla onnistuvat heti huollot, korjaukset ja pikkusäädöt.
- On Scaniallakin hyvä huolto Oulussa. Sähköviat nousevat esiin yleisimpinä kiusankappaleina.
 
- Johtosarjoissa kuoret ovat liian ohuet. Piuhat katkeilevat liian helposti. Se on pahinta, jos trippelin sähköohjaus menee ajon aikana poikki, Sampo pohtii. Väliakseli on mennyt joskus poikittain.
 
- Jos nykyinen takaohjaava akseli kääntyy poikittain, siinä voi tulla paha kolari.
 
I-SHIFT ONGELMAA
Puurusen Volvoon tuli ensimmäinen I-Shift vaihteisto vuonna 2007.
 
- Metsässä auto ei vaihtanut tarpeeksi monta pykälää kerralla alas, Sampo kertoo.
 
Volvon insinööri tuli Helsingistä istumaan Puurusen viereen pariksi päiväksi.
 
- Sitten meni takaisin. Muutaman vuoden päästä tuli I-Shift, joka antoi vaihtaa riittävästi alas.


Sampo on ollut yrittäjänä yli 20 vuotta.

Volvot vetävät yrittäjän mielestä hyvin.
- Ne vetävät vahvasti jo 1000 kierroksella minuutissa. Scania tarvitsee enemmän kierroksia. Silti I-Shift lähtee huonosti ylämäkeen, jossa Scanian OptiCruisella ei ole mitään vaikeuksia.

Volvon I-Shiftissä ei ole yhtä pieniä vaihteita kuin Scaniassa tai muissa automerkeissä. Välitysongelma pistää välillä kuljettajan purkamaan viisiakselisen perävaunun kuormaa.
 
- Mitä ne Volvon tehtaalla oikein meinaavat? Tätä ei saa hyssytellä, yrittäjä sanoo vakavana.
 
Puurusen 700:nen on tiheämmällä välityksellä kuin 750:nen.
 
- Ongelma on yhtä lailla molemmissa.
 

Sampo joutui lapiohommiin.

Yhdestä Sampo Puurusella on varma käsitys 30 vuoden puunhakukokemuksella.
 
- Ilmajousitus on tulevaisuutta, jos se vain kestää. On käyttäjäystävällinen.
 
Aluksi takaohjaavaa akselia ei saanut kuorma päällä kevennettyä, mutta siihen on saatu uutta ohjelmaa ja nyt homma pelaa.
 
Metsässä keula on kovilla.
- Suuntavilkkujen ei pitäisi olla alhaalla etukulmissa, eikä kaikenlaisien led-koristusten. Ei siinä matalalla mikään tahdo pysyä kolhiintumatta.


Nosturi oli apuna, kun autoa nostettiin takaisin polanteelle.
 
PUTOSI POLANTEELTA
Se on kovaa elämää, puunajo.
– En minä enää tee sitä yhtä paljon kuin ennen. Nuoret pärjäävät ihan hyvin, Sampo toteaa.
 
Vanhassa on kuitenkin varaa, kun se kovin paikka tulee.
 
Ajolinja meni metsään Puurusen 76-tonnisten FH-Volvojen mukana. Mentiin näyttämään Vuoden Kuorma-auton valitsevan kansainvälisen tuomariston puheenjohtajalle, italialaiselle Gianenrico Griffinille, miten suomalainen puu haetaan metsästä. Kuljetusyrittäjäkonkari ajoi vanhempaa 700-heppaista, nuori kuljettaja nuorempaa 750-heppaista.
 

Truck of the Year juryn suomalaisjäsen Klaus Bremer esittelee italialaiselle Gianenrico Griffinille suomalaista puunkuljetusmaailmaa.

Niin siinä vain kävi, että FH750:sen perä putosi polanteelta ojaan hätäisesti autonmentävän metsätien T-risteyksessä. Tunnin kovan työn tuloksena isäntä sai Volvon takaisin polanteelle ja peruutettua 90 asteen vinkkelistä paluusuuntaan.
 
30 vuoden kokemus todisti taas, mistä mestarit on tehty.