Tuhti mies, sementtimiehen käsi, iso ja tiukka kädenpuristus: Pekka Stenqvist, terve! Tehokkuus paistaa läpi. Tavallisen tuntuinen kaveri, teeskentelemätön ja suora. Suomen ehkä suurimman kuljetusliikkeen johtaja! 
 

Suuruus näkyy jo DHL Finlandin ”pytingissä” Helsinki-Vantaan lentokentän kupeessa, jossa seistään: kuin kolme Helsingin Messukeskusta päällekkäin ja peräkkäin.
 

Pekka Stenqvist, 56 v., on kumipyöräkuljetusten rokottama alusta loppuun. Kuljetustekniikan opiskelut Jyväskylässä johtivat S.E. Mäkiselle ja siitä eteenpäin alalla, kunnes nyt Kuehne & Nagelin omistamasta englantilaisesta kuljetusliikkeestä 2011 Suomen DHL Freight´n liikennejohtajaksi ja 2012 sen toimitusjohtajaksi.


- Myös ilmanvastuksen vähentämisellä ja monella muulla kuljetuskykyä parantavilla keinoilla DHL hakee tosissaan askelia tulevaisuuteen, Pekka Stenqvist vakuuttaa.
 

Eikä Pekka Stenqvist aikaile nytkään. Heittäydytään neuvotteluhuoneeseen josta edelliset ehtivät vain sulkea ovet perässään. Ja Pekka Stenqvistilta pilke silmäkulmassa. Olimme pyytäneet 30 minuuttia aikaa, että ”missä mennään” ? 
 

Tästä mennään: Suomen vienti sukeltaa. Suomi on EU:n kauimmassa koillisnurkassa meren saartamana. Meillä on Euroopan pisimmät kuljetusmatka isoille EU-markkinoille. Kuljetukset nostavat tuotteiden hintaa. Kauppa kärsii. Suomen vienti sukeltaa. 
 

ATK: Missä Suomi tekee väärin, mitä meidän pitäisi parantaa, Pekka Stenqvist?

Pekka Stenqvist: Päällimmäisenä tekijänä pidän kuitenkin vientituotteiden alhaista jalostusarvoa. Ei se kanna kuljetusten kustannustekijöitä. Suurempi kuin kuljetuksen hinta on vielä aika. Merimatka Itämeren yli kestää kauan. Aika on kuljetuksissa tärkeä tekijä.
 

ATK: Meri siis toinen syyllinen?

Pekka Stenqvist: Uusi haaste merellä on meillä rikkidirektiivi. Tiedetään varustamoiden lisäkustannukset siitä. Se on nyt meillä väistämätön.


- Koillisväylän avautuminen kansainväliselle merenkululle on mielenkiintoinen visio. Eiköhän vuosisatojen ajan etelään suuntautuvat reiti säily merenkulussa pääasiana, Stenqvist arvelee.
 

ATK: Ja mikä on ratkaisu, että Suomi taas alkaa pärjätä?

Pekka Stenqvist: Meidän pitää saada jalostusarvo ylös. Ja yrittäjyyttä pitäisi nostaa, suosia! Suomeen pitäisi saada sellainen teollisuuden keskiluokka, joka on esimerkiksi Ruotsissa. Se meiltä puuttuu!
 

ATK: Ja seuraus on?

Pekka Stenqvist: Jos teollisuus jatkuvasti siirtää toimintojaan ulkomaille, kuten on käynyt, mehän joudumme lähettämään tyhjiä rekkoja hakemaan tuontia. Se on kallista.
 

ATK: Mikä meillä mättää yrittäjyyttä niin, ettei teollista keskiluokkaa synny?

Pekka Stenqvist: Kyllä se on ylenmääräinen sääntely joka asiassa. Ja byrokratia. Esteet ja vaikeudet pienillä kasvaa, ettei jää voimia eikä haluja jatkaa saati kasvattaa. Sukupolven vaihdoskin on tehty liian hankalaksi, kalliiksi. Esimerkiksi perheyrityksessä, jossa nuori polvi on ollut elämänsä mukana ja on sisäänajettu toimintaa jatkamaan, joudutaan luopumaan yrityksestä kun ei kyetä maksamaan kaikkia yrityksen omistajuuden siirtoon liittyviä maksuja. 


- DHL on ihan oikeasti tulevaisuuteen keskittyvä kuljetusyritys. Siihen kuuluvat muiden muassa kauko-ohjattavat UAV:t, dronet eli kuhnurit, joita DHL jo koekäyttää.
 

ATK: Senkö DHL näkee Suomessa?

Pekka Stenqvist: Mehän toimimme useiden satojen suomalaisten kuljetusyrittäjien kanssa. Jokaista DHL:n perävaunua vetää Suomessa suomalainen vetäjä. Kaikki vetäjämme ovat suomalaisia sopimusliikenteen harjoittajia. Ja onhan meillä täällä lukuisten alihankkijoiden lisäksi jo pelkästään omassa palveluksessa Suomessa noin 900 työntekijää, josta Freightillä noin 250.
 

ATK: Eli mitä pitäisi tehdä? 

Pekka Stenqvist: Työmarkkinaosapuolten pitäisi toisenkin kerran katsoa läpi työelämän pelisäännöt. Työvoiman joustavuutta pitäisi parantaa uuteen uskoon. Esimerkiksi neljän kuukauden koeaika, minkä jälkeen…  tilanne ankkuroituu liian jäykäksi monen pk-yrittäjän kannalta.
 

ATK: Puheet ilmastonmuutoksesta, jäämeren satamista ja Koillisväylän käytettävyydestä synnyttävät uskoa kansainvälisen kaupan kasvusta sitä tietä ja Suomen kautta? 

Pekka Stenqvist: Vesiväylät ovat vuosituhansia painottuneet alas. Markkinavoimat ohjaavat valintoja reittien osalta. En usko merkittävään muutokseen sen osalta. Euro määrää, Pekka Stenqvist toteaa hymyillen.


Työmarkkinaosapuolten on tosissaan syytä katsoa peiliin hakiessaan ratkaisuja työllisyyden, yrittäjyyden edistämiseksi ja teollisuuden keskiluokan synnyttämiseksi Suomeen.  Esteet tunnetaan. Joustoja peräänkuulutetaan, Stenkvist jyrähtää.
 

ATK: Minkä verran Bonnin pääkonttori pilvenpiirtäjässä määrää mitä Suomessa tehdään? Määrääkö omistaja, Saksan Posti Suomea?

Pekka Stenqvist: Ei määrää. Pääkonttorin kanssa tehdään normaaliin tapaan budjetti ja tavoitteet. Siellä kunnioitetaan meidän valintoja. Sovitut tavoitteet pidetään.
 

ATK: DHL painottaa yrityskuvassaan kovasti tulevaisuutta ja visioita. Onko se vain kuva?

Pekka Stenqvist: Ei, vaan siihen pyritään. Juurihan DHL on alkanut uranuurtajana jakaa pikkupaketteja koeluontoisesti kauko-ohjatuilla nk. ”kuhnureilla” eli ”droneilla”. Huippuvirtaviivaiset perävaunut ovat DHL:n tunnusmerkkejä.
 

ATK: Toinen suuri saksalainen, Deutsche Bahn, rautatiet, omistaa ehkä kovimman kilpailijanne Schenkerin. Miten kovaa kilpailette Suomessa?

Pekka Stenqvist: Kovaa! Mutta samalla reilusti. Meillä on hyvät puhevälit Schenkerin kanssa. Ne me säilytämme.

 

Se siitä. 27 minuuttia kulunut. Paljonhan siinä tulikin. ”Saksalaisella” tehokkuudella. Kiitos, Pekka Stenqvist. Ja onnea suomalaiselle DHL:lle!