Helsingin metro aloitti liikenteen 1. kesäkuuta 1982.

1981 Uudenmaan lääninhallitus katsoi, että Helsingin entinen kaupunginjohtaja Teuvo Aura, metrotoimiston johtaja Unto Valtanen ja metrotoimikunta olivat ylittäneet toimivaltansa. Valtanen pidätettiin virastaan epäiltynä lahjusten vaatimisesta Siemensiltä.

Metron videolaitteet oli tilattu Siemensiltä vastoin Helsingin ylipormestarin Raimo Ilaskiven toivomusta. Helsingin kaupunginhallituksen 17 jäsentä, muun muassa kaupunginjohtaja Raimo Ilaskivi, neljä metrotoimikunnan jäsentä, Unto Valtanen, Teuvo Aura ja kaupungin rahoitusjohtaja Erkki Linturi saivat syytteet virkavirheestä.
 
1983 Helsingin raastuvanoikeus totesi, että metrotoimikunta oli 1976 allekirjoittanut Metrovaunut-yhtiön kanssa sopimuksen koskien 13 kpl 6-vaunuisen metrojunan valmistamista Suomessa. Kauppahinta oli 345 Mmk. Kauppa tehtiin metrotoimikunnan päätöksellä ohi kaupunginvaltuuston ilman tarjouskilpailua, ja asiakirjat julistettiin salaisiksi.
 
Oikeudenkäyntisarjan lopputuloksena kaikki syytteet hylättiin. Metrotoimiston lahjusepäilyt johtivat oikeuskansleri Kai Kortteen toimesta erilliseen oikeuskäsittelyyn, jossa korkein oikeus totesi 1985 useiden henkilöiden syyllistyneen lahjusten ottoon. Vuonna 1987 Unto Valtanen tuomittiin lahjusten ottamisesta Siemensiltä. Hän sai 9 kk:n ehdottoman vankeustuomion. Oikeus katsoi päätöksessään Valtasen kaupungin virkamieheksi. Muiden kohdalla syytteet hylättiin vanhentuneina.