- Keskustelu tauko- ja lepopaikkojen riittävyydestä pitäisi nähdä osana liikenneympäristön koko kuvaa, Liikenneturvan toimitusjohtaja Pasi Anteroinen sanoo.
Tapaturmantorjuntayhdistyksen Taljan raunioille vuonna 1971 perustettu Liikenneturva on totuttu näkemään pääasiassa kevyen liikenteen ja yksityisautoilun turvallisuutta ajavana julkisoikeudellisena yhteisönä.
Kuljetusmessut 2023 toivottikin Liikenneturvan osastollaan tervetulleeksi perehtymään nykyistä aktiivisemmin myös ammattiautoilun turvallisuusongelmiin.
- Emme suinkaan näe ”Ajokuntoa” kuljetusalalla yksin alkoholin ja huumeiden käytön asiana, vaan paljonkin laajemmin, Liikenneturvan toimitusjohtaja Pasi Anteroinen täsmentää.
Pasi Anteroinen ei peittele huolta, jota Liikenneturva tuntee alkoholin ja huumeiden lisääntyvästä käytöstä liikenteessämme.
- Nyt sähköpotkulaudat ja pyöräily aiheuttavat maallemme 512 miljoonan euron kustannukset vuodessa. Siihen nähden pidämme pyöräilijöille ja sähköpotkulautailijoille määrättävää promillerahaa hyvin perusteltuna, Anteroinen sanoo.
Keskustelu muun muassa eduskunnassa tahtoo kilpistyä rajanvetoon,ovatko polkupyörä ja sähköpolkupyörä ja e-lauta ajoneuvoja, ja jollei, voidaanko niiden käyttäjille määrätä promillerajoja.
Liikenteen valvonta nousee jo pelkästään alkoholin väärinkäytön kohdalla hyvin tärkeäksi, Anteroinen korostaa.
Liikennekuolemien 0-visio pitää ymmärtää liikenneturvallisuustoiminnan suuntana.
- Myös valvontaa pitäisi voida lisätä. Olemme esittäneet - kuljetusyrittäjiä myötäillen - 700 poliisia lisää 2030 mennessä. Se ei saa olla mikään rahakysymys valtiolle. Se maksaisi 70 miljoonaa euroa vuodessa verrattuna sähköpotkulauta- ja pyöräilyjouppouden 520 miljoonan vahinkokustannuksiin vuodessa.
- Meillähän on lisäksi pelkästään rattijuopumuksen uusijoita noin 4 000 vuodessa. Alkolukko rattijuopumuksesta kiinnijääneiden perusvarusteena autoissa olisi pieni lisäkustannus ja suuri lisävarmistus yleiselle liikenneturvallisuudelle. Eikä sen luulisi loukkaavan kenenkään autoilijan itsetuntoa.
- Huumeet ovat sitten ihan eri ja suuri ongelma ja onnettomuuksien tuottaja liikennevirrassa.
- Suhtautuminen huumeiden käyttöön ja keskustelu mm. kannabiksien dekriminalisoinnista ja jopa huumeiden laillistamisesta on liikenneturvallisuuden kannalta huolestuttavaa, Anteroinen toteaa huolestuneella ilmeellä.
Edellyttihän laki jo vuonna 2003 kieltoa eli 0-toleranssia huumeiden osalta liikenteessä.
- Valtaosa huumerattijuopumuksista päätyvät käräjillä tavanomaisiksi rattijuopumuksiksi. Huumeiden vaikutuksen alaisena ajavista kuskeista murto-osa todetaan törkeäksi rattijuopumukseksi.
- Tässä pitäisi mielestämme noudattaa Tanskan ja Norjan tiukkaa mallia, Anteroinen sanoo.
- Keskustelu tauko- ja lepopaikkojen riittävyydestä keskittyy yhteen kapeaan sektoriin ajoturvallisuudessa, joka pitäisi nähdä osana liikenneympäristön koko kuvaa. On ratkaisevan tärkeää, että liikenneympäristön riittävä rahoitus varmistetaan. Siinä on pahoja puutteita Suomessa, Anteroinen tiukkaa ja jatkaa:
- Kuljettajan ajokunto ja mahdollisuus riittävään lepoon on järjestelmävastuu, vähemmän yksilövastuu. Se on tilaajien vastuulla yhtä lailla kuin työnantajien vastuulla ja edelleen myös kuljetus- ja logistiikka-alan yhdistysten ja liittojen ja alan suurimman edunsaajan, valtion, vastuulla.
- Nuoruuteen liittyy todistetusti suuri liikenneriski.
Suomea ja koko Eurooppaa vaivaa ammattiliikenteessä sietämätön pula ammattikuljettajista – mikä puolestaan johtaa ylitöihin, ylirasituksiin, ajokuntopuutteisiin ja liikenneturvan vaaraantumisiin, rikollisuuteenkin.
Alan kansainväliset järjestöt ovat ehdottaneet, ja EU tuntuu puoltavan, ammattiajokorttien (C-, CE-, D-, DE-ajokorttien) ikärajan alentamista 18:aan ja jopa 17:ään vuoteen.
Mitä sanoo Liikenneturva?
- Me emme jatkuvien, toistuvien kokemusten perusteella kannata C- ja D-korttien alaikärajan laskemista. Nuoruuteen liittyy todistetusti suuri liikenneriski, Anteroinen kuittaa.
Liikenneturva ajaa yleiseurooppalaisen käytännön mukaan liikennekuolemien 0-visiota. Tavallisen pulliaisen on se vaikea ymmärtää. Sehän on mahdoton tavoite!
- Se pitää ymmärtää liikenneturvallisuustoiminnan suuntana. Meillä on välitavoitteena alle 100 liikennekuolemaa 2030 mennessä. Se on meillä täysin saavutettavissa. Ruotsi ja Norja ovat jo siinä. Norjassa on oikea tekemisen meininki, Anteroinen sanoo. Ilmeestä voi päätellä, että tästä ei periksi anneta.
- Samalla siihen tarvitaan myös kilpailutusta kuljetusten tilaajien ja kuljetusyritysten kautta. Siinäkin asiassa mennään hyvää vauhtia yhä terveellisempään suuntaan. Sekin edistää ajokuntoa!
Anteroinen napauttaa sen pilke silmäkulmassa kuin pisteen i:n päälle.
Jäi pitkästä aikaa hyvä tunne keskustelusta Liikenneturvan kanssa. Sitä toivotaan nykyistä aktiivisemmin mukaan ammattiliikenteen turvallisuutta parantamaan aikuisen ammattimiehen äänenpainolla.
Teksti, kuvat | Klaus Bremer