– Suomalaisen liikennöitsijän, ostajan, pitäisi hyödyntää EU:n bussivalmistajien tarjoamia lukuisia vaihtoehtoja sisustuksen yksityiskohdisssa, rakenteissa ja varustelussa, lisävarustelussa, joilla bussi voidaan tehdä asiakkailleen ja itselle todella "omaksi". Sitä ei Euroopan ulkopuolelta saa, Sami Ojamo innostaa.
”Suomessa viranomaisten kilpailutuksissa painotetaan halvinta hintaa eikä laatua. Kun halvin tuote tai palvelu voittaa, elinkaarikustannuksiltaan ja ympäristövaikutuksiltaan paras häviää. Ostohetkellä halvin on hyvin harvoin paras. Oikeasti halvin selviää vasta elinkaaren lopussa.”
Näin puhuu VDL Finlandin toimitusjohtaja Sami Ojamo EU:n bussiteollisuuden edustajana Suomessa.
Sami Ojamon ammattiosaaminen on lähtöisin Veoliasta ja Transdevistä, 85 000 työntekijän yli 7 miljardia euroa vuodessa pyörittävän maailmanlaajuisen ranskalaisen joukkoliikenneyhtiön palveluksesta. Yhtiö liikennöi Euroopassa, Etelä– ja Pohjois–Amerikassa, Australiassa busseja, junia, metroja, pikaraitiovaunuja, monoraileja ja laivoja.
Nyt Ojamo on hollantilaisen monialakonsernin VDL:n bussiteollisuuden tytäryhtiön toimitusjohtaja Suomessa. Maailmanlaajuisessa kilpailussa Sami Ojamo puhuu painavia Suomen puolesta EU–perheen jäsenenä.
– Ilmastonmuutos ja pako fossiilisista polttoaineista on johtanut kuljetusvälineiden sähköistymiseen. Se on avannut mahdollisuuksia Kiinalle, jolla ei ole raakaöljyvarantoja, Sami Ojamo sanoo ja jatkaa:
– BYD, maailman suurin kiinalainen auto– ja akkuteollisuuden massatuottaja alkoi sähköbusseilla vuonna 2010 perässään toinen maailman suurin kiinalainen Yutong. EU oli ”jälkijunassa”. Se pääsi sähköbusseilla vauhtiin viisi vuotta myöhemmin 2015, jolloin myös VDL avasi pelin 43 sähkö– Citea SLFA:n jättikaupalla.
VDL:n uuden sukupolven Citea SLFA Electric sähkö-nivelbussi palkittiin 2017 jälkeen tuoreeltaan jo toistamiseen arvovaltaisella bussien Red Dot muotoilupalkinnolla.
EU on kuitannut nopeasti kiinalaisten etumatkan. Volvolla, Scanialla, Mersulla, MAN:lla, Van Hoolilla, Irizarilla, ja tietysti VDL:llä, on jo suuri valikoima eri kokoluokan sähköbusseja – minkä lisäksi on satsausta myös kaasuun ja vetyyn…
– Näin on. VDL ei tee enää diesel–kaupunkibusseja. Se satsaa pelkästään sähköön ja tulevaisuudessa vetyyn. Ja luotettavaan kokonaislaatuun ja kantaa ympäristö– sekä yritysvastuunsa. Se on tietysti eurooppalaisilla luonnollinen vastaus kilpailussa massatuotantoa vastaan, Ojamo sanoo.
Ilmeisesti ensin koronapandemia ja sitten Venäjän hyökättyä Ukrainaan siru– ja komponenttipula ja polttoaineiden raju hinnannousu on tehnyt pahaa jälkeä bussikaupassa?
– Samalla nähdään kahden maailman suurimman massavalmistajan, BYD:n ja Yutongin Suomen bussimarkkinoiden valloitus. Uusista busseista Suomessa vuonna 2021 BYD:n osuus on liki 50 % ja Yutongin 16 %. Eli yhteensä ne vastaavat kahdestaan 67 %:sta. Ja niitä tulee vielä enemmän nyt 2022. Volvon osuus oli 16,3 % ja VDL:n 12,6 %. Muita ei sitten oikeastaan ollutkaan. Surullista!
– Kiinalaisten ansioksi on luettava nivelbussien istuttaminen Helsinkiin.
Mistä tämä mielestäsi johtuu?
– Joukkoliikenteessä on Suomessa lähes aina painotettu halvinta hintaa. Se ohjaa myös liikennöitsijöitä hakemaan halvinta hintaa, joka ei aina palvele matkustajaa.
– Innovaatiot, liikennöinnin kehittäminen operaattorin voimin tai matkustusmukavuus ei ole ollut liikenteen tilaajilla päällimmäisenä mielessä vaan perus ”karvalakkiversio”.
– Valintaa voisi ohjata paremmalla hankintapolitiikalla, jossa liikennöitsijälle annetaan mahdollisuus tarjota erilaisia ja jopa parempia ratkaisuja liikennöintiin kuin liikenteen tilaaja on osannut itse suunnitella. Tämä mahdollistaisi myös kaluston osalta uusia ratkaisuja, jossa eurooppalaiset valmistajat ovat vahvoilla. Eurooppalaiset eivät tee pelkkää kylmää sarjatuotantoa ”one size fits for all”, Ojamo selittää.
– EU:n bussivalmistajat eivät pääse kiinalaisten pitkiin sarjoihin. Ne joutuvat satsaamaan laatuun, matkustusmukavuuteen eli sisätilasuunnitteluun, viimeistelyyn ja käsityöhön – ja luottamaan ostajien asiantuntemukseen ja kykyyn arvioida tuotteen koko hinta elinkaaren alusta loppuun, Ojamo sanoo.
Uuden sukupolven VDL Citea 3.0 Electric julistettiin huhtikuussa 2022 bussien Red Dot muotoilupalkinnon voittajaksi. Saksalaista Red Dot muotoilupalkintoa on jaettu eri aloilla aina vuodesta 1955.
BYD:n laatuvirheistähän onkin ollut muissa euroopan maissa ja varsinkin Hollannissa suurempikin haloo. Oliko niin, että esimerkiksi Keolisin BYD–bussien kuljettajat vaativat laatutarkastusta ja lopulta tekivät lakon ja vaativat 246 bussin perusteellista läpikäyntiä, ennen kuin suostuivat jatkamaan ratin takana. Puhuttiin jatkuvista vioista jarruissa, ohjaustehostimissa, sähköjärjestelmissä, lämmitys– ja ilmastointilaitteissa ja muussakin.
– Näistä on kirjoitettu alan lehdissä. Tuttua on kyllä Norjasta ja Ruotsistakin, ja muualta Euroopassa. Saksa asettaa bussihankinnoissa kalustolle ja tukitoiminnoille hyvin tiukat laatuvaatimukset. Siellä ei ole kiinalaisia kuin koekappaleita.
Laatuheikkouksia näyttää riittävän Suomessakin ihan jalankulkijankin silmin nähtävissä.
Ojamo ei kommentoi, vaan vaihtaa puheenaihetta:
– On asia, joka ansaitsee suurempaakin huomiota. Sillä on Suomen kannalta taloudellista pohjaa ja EU:n kannalta eettistä pohjaa, Ojamo sanoo.
– Ensiksikin: EU:n bussiteollisuus on mahdollisimman monipuolista. Kilpailu valmistajien kesken on kovaa ja painaa hintoja alas. Laatu täyttää kovimmat kansainväliset vaatimukset, hän toteaa ja jatkaa:
– Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti Euroopassa pohdintaa kaupanteon eettisistä oikeutuksista.
– Kun Suomi, ja mikä tahansa EU:n jäsenmaa, sijoittaa bussihankintansa EU:n omaan teollisuuteen, rahat jäävät EU:n kassaan ja vahvistaa EU–perheen kaikkien jäsenten yhteistä hyvinvointia.
– Jos, sen sijaan, Suomi lähettää bussirahansa Kiinaan, tai mihin tahansa EU:n ulkopuolelle, se on EU:n yhteisestä hyvinvoinnista pois ja tarkoittaa todellisuudessa kilpailevan ulkovallan rahoittamista, Ojamo korostaa vakavana.
Ojamo jatkaa ja nostaa esiin eettisen puolen:
– Etelä–Ruotsissa, Norjassa ja eräissä muissa EU–maissa on alettu vastustaa kiinalaisia busseja vedoten mm. eettisiin syihin. Yleiseen keskusteluun on noussut nyt se, että onko oikein rahoittaa maata, jossa harjoitetaan etnistä puhdistusta ja kulttuurimurhaa kansanosaa kohtaan? Jossa ei ole sananvapautta eikä yksilön oikeusturvaa? Jossa demokratia korvataan puoluediktatuurilla? Tätä kysytään EU:n piirissä yhä vahvemmin sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, Ojamo toteaa.
Mitä Suomi siihen sanoo?
VDL GROEP
TILAA AUTO, TEKNIIKKA JA KULJETUS!VDL GROEP
VDL on hollantilainen monialakonserni ja perheyritys, perustettu 1953.
Se alkoi vanhan herran van der Leegten oluen valmistuksesta 1860, laajeni sitten kasvun myötä olutkärryjen valmistukseen ja jakelutoimintaan.
Tänään se on yli 16 000 henkilöä työllistävä, yli 6 miljardin vuotuista liikevaihtoa tekevä kansainvälinen monialayritys. Se valmistaa paitsi linja–autoja joka lähtöön ja niiden komponentteja myös henkilöautoja; öljy–, kaasu– ja petrokemian teollisuuden tuotantojärjestelmiä, konttien kuljetus– ja käsittelykalustoa; maatalouskoneisto; pakkauskoneistoa ja –järjestelmiä; optisen median ja lääketeollisuuden järjestelmiä, jne. aina hiukkaskiihdyttimiin saakka.
Se on yhä vahvasti van der Leegten perheen käsissä. Hallituksen puheenjohtaja on Wim van der Legte.
Linja–autoalalle VDL (Van Der Leegte) lähti ostamalla DAF Bus’n 1993. Askelmerkkejä kehityksessä ovat olleet Berkhof Jonckheeren osto 1998, kevytrakennetekniikka 2001, BOVA’n osto 2003, VDL Bus & Coach perustaminen 2005, VDL Citea ”Vuoden Kaupunkibussi 2011”, VDL Futura ”Vuoden Matkabussi 2012” sekä tytäryhtiöiden perustaminen Belgiaan, Espanjaan, Norjaan, Ruotsiin ja Suomeen 2018.
Teksti, kuvat | Klaus Bremer