Timo Kima on ruuvannut mittareita ja laitteita -70 luvun puolivälistä ja istunut taksin ratin takana -80 alusta alkaen säännöllisen epäsäännöllisesti.
Taksiuudistus kesällä 2018 muutti toimivan järjestelmän kaaokseksi. Vanhat toimijat pitivät esitettyjä uudistuksia liian radikaaleina ja väkisin voimaan runnottuina.
Huhtikuussa 2025 on vihdoinkin tullut uudistusesitys. Se ennustaa kaaoksen jatkumista.
Timo Kima on ruuvannut mittareita ja laitteita 1970-luvun puolivälistä ja istunut taksin ratin takana 1980-luvun alusta tähän päivään.
Jos taksiliikennettä koskeva lainsäädäntö olisi tuotu 2018 omana lakinaan, eikä niputettuna laajempaan lakikokonaisuuteen, se ei olisi mennyt läpi nykymuodossaan, Kima uskoo.
Kuljettajakoulutus sattumanvaraista
- Seurauksena alalle tulevien uusien taksinkuljettajien taso on erittäin kirjavaa. Koulutusvaatimukset poistettiin, alalle pääsyn kynnystä madallettiin. Valvonnassa tavattu kuljettajia olemattomalla kielitaidolla.
- Ulkomaalaistaustaiseen kuljettajakeskittymään varsinkin suurimmissa kaupungeissa liittyy muitakin merkittäviä koulutuspuutteita verrattuna 2018 uudistusta edeltäviin aikoihin, Kima toteaa.
Markkinajohtaja Mitax 400, edustaa modernia kokonaisuutta, lisäksi tarvitaan vain maksupääte, joka toimii samalla kuittitulostimena.
Taksamittaripakko
- Taksiautossa tulee olla taksamittari, jos kyydin veloitus perustuu aikaan tai matkaan, Kima sanoo.
Markkinoilla on neljä Traficomin hyväksymää mittauslaitedirektiivin täyttävää taksamittaria eli kotimaiset Mitax 400 ja Semel M2 sekä tuontitavaraa edustavat Cabman MDT ja Frogne TM3. Jonkin verran on käytössä vielä vanhempaa Mitax 300 mittaria, mikä täyttää vaatimuksen tietojen tallentamisesta kolmannelle osapuolelle.
- Netissä on myynnissä tuon tuosta vanhoja Mitax 21 ja Semel 6000 mittareita, vaikka niitä ei saa enää käyttää, Kima pahoittelee.
Hyväksytyn taksamittarin saa asentaa autoon vain Traficomin valtuuttama asennusliike. Asennusliike sinetöi taksamittarin asennuksen ja kalibroinnin jälkeen. Autossa tulee olla mukana hyväksytyn asennusliikkeen laatima sinetöintitodistus.
- Osa takseista ajaa vain ennakkoon maksettuja sovelluskyytejä. Taksamittarivelvoitteesta laistetaan väittämällä, että näissä ajoissa autoissa ei tarvitse olla taksamittaria, Kima toteaa.
- Tulovirta taksiautoilijalle kerääntyy monessa tapauksessa useasta eri lähteestä. Ei ole helppoa seurata, tuleeko kaikki tulot ilmoitettua verottajalle, puhumattakaan kyydeistä, joissa maksu tapahtuu käteisellä rahalla yön hämyssä, Kima summaa.
Tulovirta veteen piirretty viiva
- Vanhan järjestelmän aikaan verottaja pystyi seuraamaan taksamittarin raporteista, kuinka autoa oli käytetty. Oliko mukana esimerkiksi huolto- ja yksityisajoja, joista autoilija maksoi omankäytön osalta. Nyt kun keikkoja ajetaan mittarilla ja sovelluksilla ja ties millä, on seuranta lähes mahdotonta, Kima toteaa.
Taksamittareita vastustavien perusteluna on niiden kallis hinta. Se on huono perustelu. Uuden taksamittarin saa reilulla tonnilla ja toinen tonni menee maksupäätteeseen sekä asennukseen. Mittarin voi myös hankkia vuokrattuna, jolloin hinta on reilusta satasesta kahteen ja puoleen sataan euroon kuukaudessa.
Traficomin mukaan taksiautossa tulee olla taksamittari tai vastaava tekninen laite, joka rekisteröi ajetut matkat erittelyineen. Työvuoroa aloittaessaan kuljettaja merkitsee taksamittariin hänelle annetun kuljettajanumeron, jolloin järjestelmä tietää kuka kuljettaja on ajossa milloinkin. Samalla kuljettajalla voi olla useita kuljettajanumeroita, jos hän ajaa useampien eri taksiyhtiöiden autoja.
Taksissa voi olla parikin taksamittaria. Osassa taksiyhtiöiden alaisuudessa olevista takseissa on taksiyhtiöltä sopimuksen mukaan vuokrattu laitekokonaisuus. Siihen ei pystytä ohjelmoimaan toisen yhtiön taksoja, jolloin autoon joudutaan asentamaan toinen taksamittarikokonaisuus. Tämä tilanne tulee esiin silloin kun autolla ajetaan esimerkiksi toisen alueen KELA kuljetuksia ja niiden tiedot pitää mennä toiseen taksiyhtiöön.
Kotimainen Semel M2 mittaripaketit kaikkiin tarpeisiin.
Yön ainoa valopilkku
Taksi tulisi erottua liikenteessä sen katolla olevasta taksivalosta. Sen tulee olla valaistu ja värin tulee olla keltainen mustalla tekstillä tai musta keltaisella tekstillä.
- Suomessa ei määrätä taksille pakollista järjestysnumeroa, josta se voitaisiin tunnistaa. Taksiyhtiöt ovat kuitenkin ottaneet käyttöön omat numeroinnit ja logot taksivalaisimissa, nk. taksikuvuissa, ja autojen teippauksissa. Niitä ”villit ja vapaat” taksiyrittäjät yrittävät kopioida asiakkaita hämätäkseen, Kima sanoo.
Katuvilinässä nähdään autoja, joiden katolla on ”taksikupuja” ilman minkäänlaista tekstiä tai numeroa.
Taksimatkalla hintaviidakko
Hinnoittelu on nykyisin vapaata. Jokainen autoilija saa vapaasti määritellä käyttämänsä taksan, kunhan se täyttää Traficomin määrittelemät reunaehdot.
Nimensä mukaisesti taksamittari laskee yhtäaikaisesti sekä kuljetun matkan pituuden että matkaan käytetyn ajan. Siihen lisätään sitten vielä lähtömaksu, joka on yleensä eri päivällä ja yöllä.
- Asiakkaan hintavertailun helpottamiseksi määrätään, että taksin sivuikkunassa näkyvällä paikalla tulee olla tarra, jossa on hinnoittelun perusteet sekä niistä laskettu vertailuhinta, mikä koostuu 10 km matkasta, 15 minuutin aikaveloituksesta, sekä kalleimmasta lähtömaksusta, Kima korostaa.
- Tyypilliset vertailuhinnat liikkuvat 35,00 €:n tienoilla. Jos hintatarrassa oleva vertailuhinta on yli tuon keskiarvon, kannattaa katsoa kilpailevan yhtiön taksista, olisiko sillä edullisempi hinta, Kima toteaa.
- Hinnoittelussa on myös mahdollista olla lisämaksuja kuten esimerkiksi isoista matkatavaroista, pyörätuolissa kulkevan asiakkaan vaatimasta esteettömästä autosta ja tietysti matkustajamääräkin vaikuttaa useasti taksan muodostumiseen. Yleisin taksa on 1-4 hlöä käsittävä. Tila-autoissa on monesti käytössä taksa 5-8 hlöä varten, Kima valistaa.
- Tunnettujen taksiyhtiöiden alaisuudessa ajavilla takseilla on yhtiön määrittelemät taksat kaikissa autoissaan ja siksi heidän palveluiden käyttö on turvallisempaa ja ennalta-arvattavaa. Nykyaikaiseen taksamittariin mahtuu jopa toistakymmentä erihintaista taksaa tarpeen mukaan, Kima sanoo.
- Matkustaja maksaa KELA kyydeistä vain omavastuuosuuden (25,00 €) omavastuukaton täyttymiseen asti, Kima selventää.
- Nk. ”Simplex-taksassa” taksamittari vertaa matkan aikana, kumpi on autoilijalle edullisempi matkataksa vai aikataksa ja käyttää sitä ajonopeudesta ja pysähdyksistä riippuen, Kima paljastaa. Simplex taksaa ei saa käyttää taksiasemilta ja lennosta aloitettuihin kyyteihin.
Tässä esimerkki autosta, johon on mahdutettu melkoinen määrä laitteita.
Kilpailu kiristyy
Suurimmissa kaupungeissa taksien määrä on lisääntynyt ja vastaavasti syrjäisemmillä kylillä taksin saanti on entistä haastavampaa.
Auto pitää tilata hyvissä ajoin ennakkoon, jotta voi olettaa saavansa kyydin sovittuun aikaan.
Varsinkin Helsingin kaupungin kaduilla vilisee jo sellainen määrä takseja, ettei taksiasemille enää mahdu, jolloin kaikenlaisia ”taksiautoja” päivystelee siellä sun täällä, etenkin ravintoloiden edustoilla öiseen aikaan.
Vanhaan hyvään aikaan alueella toimi yksi taksiyhtiö, jonka kautta kyydit pääsääntöisesti tilattiin. Nyt asiakkaalla on valittavana muutamasta isommasta taksiyhtiöstä ja lukemattomista sovellutuksista, joista osa on tunnettujen taksiyhtiöiden tuottamia.
- Autokalusto ja kuljettajien ulkoinen habitus on näillä ”villeillä ja vapailla” hyvinkin kirjavaa, kun taas tunnettujen taksiyhtiöiden autot ovat yhdenmukaisia ja kuljettajien olemus pukeutumisineen tarkkaan määriteltyä, Kima kertoo.
Asiakas tekee valinnan minkä auton kyytiin hän taksiasemalla hyppää. Nykyisin ei tarvitse ottaa jonon ensimmäistä taksia vaan valinta on vapaa. Varsinkin nuoriso käyttää paljon sovellusten kautta tilattavia takseja, koska sieltä löytyy ”halpamatkoja” tarjoavia takseja.
Kaupungit ovat huomanneet kiristyvästä kilpailusta seuranneet lieveilmiöt ja ovat laajenevassa määrin hyväksyneet vilkkaampiin taksiasemiin vain kilpailutuksen kautta sopimuksen saaneet yhtiöt. Tällaisia taksiasemia löytyy jo satamista, lentoasemilta, suurimmilta rautateiden asemilta. Erilaisten tapahtumien tilapäiset taksitolpat ovat yhä useammin vain jonkun tai joidenkin yhtiöiden käytössä.
Lisälaitteiden määrä kasvaa
- Esimerkiksi alkolukko vaaditaan koulukyytejä ajavilta autoilta. Vaikka laitteiden fyysiset koot ovat pienentyneet, ovat laitteiden määrät lisääntyneet autoissa. Asentajalle asetetaan kovia odotuksia, kun ohjaamoon olisi saatava asennettua taksamittari ja maksupääte, kuittitulostin, sekä useampikin tabletti ja älypuhelin tilauksia varten. Yhteen puhelimeen kun ei yleensä saa kuin yhden ohjelman tilauksia varten, Kima selittää.
Asiakkaiden näkyvillä tulee olla tieto taksiluvan haltijasta yhteystietoineen sekä kuljettajan taksinajolupa. Autojen kojelautojen muotoilut ovat muuttuneet voimakkaasti viime vuosina. Suuret näytöt valtaavat tilaa, mikä hankaloittaa asentajan työtä.
- Autoilijan viesti asentajalle on: Laita romut autoon, niin että pysyy eikä saa tulla reikiä! Samalla turvatyynyjen laukaisualueille ei saa asentaa mitään laitteita. Tilan puute on jokapäiväinen haaste. Samalla autojen merkkikirjo laajenee jatkuvasti. Uutena on mukaan tulleet kiinalaisvalmisteiset autot, joiden sielunelämästä on hankala saada tietoja, Kima sanoo.
Maailmanlaajuisesti tunnustettu laadukas taksipalvelu on nyt vain kaunis muisto, Kima kertoo.
Satukirja ja valvonta
Palkkasuhteista taksinkuljettajaa koskee velvoite pitää ajopäiväkirjaa, johon hän merkitsee työvuorot ja tauot. Tätä kirjaa kutsutaan ”satukirjaksi”, sillä siihen voi kirjata asiat juuri miten itse parhaaksi näkee.
- Koulukuljetuksia D1 linja-autolla ajava virkaveli on direktiivitasoisen ajo- ja lepoaika-asetuksen alaisuudessa. Hänen tekemisiään tallentaa digipiirturi lahjomattomasti sekunnin tarkkuudella ja valvonnassa poliisi tulkitsee tiedot helposti omalla ohjelmistollaan. Eli samanlaista Sprintteriä ajavat kuljettajat ovat aivan eriarvoisessa asemassa keskenään valvonnan edessä. Toista valvoo elektroninen laite piiruntarkasti, toinen kirjailee satukirjaan itselleen sopivia aikamerkintöjä, Kima paljastaa.
Taksiautoilijoita taas ei koske mikään työaikaa rajoittava lainsäädäntö, joskin tieliikennelaki kieltää ajamisen väsyneenä. Linja- autoyrittäjä puolestaan on saman asetuksen alainen, kun hänen kuljettajansakin.
Valvovat viranomaiset tekevät näyttäviä ratsioita useammallakin paikkakunnalla. Niissä he voivat tavoittaa pääsääntöisesti niitä takseja, jotka hakevat asiakkaita taksiasemilta. Mutta niitä takseja, jotka ajavat vain tai pääsääntöisesti sovellutuskyytejä onkin jo hankalampi saada valvonnan piiriin.
Valvonnassa tarkistetaan, että autossa on mukana tarvittavat asiapaperit ja kuljettajalla on vaadittu ajolupa, sekä onko taksiluvan haltijan yhteystiedot ja kuljettajan ajolupa näkyvillä hintatietotarraa unohtamatta.
- Sanktioita on tullut myös ajopäiväkirjan puutteista. Ratsioissa on jäänyt kiinni myös autoja, joita ei ole merkitty rekisteriin luvanvaraiseksi ajoneuvoksi, Kima toteaa nykykäytännöstä.
Asentajan sen aikainen kulkupeli ja ensimmäinen asennuskohde, uusi Opel Rekord 2,1 D -76.
Uutta tulossa heikkouksilla
Kauan peräänkuulutetun taksiuudistuksen muutosehdotukset ovat vihdoin tulleet lausuntokierrokselle.
- Mitään maata mullistavaa ehdotuksessa ei näyttänyt olevan. Alalle tulevien koulutusta ollaan kuitenkin vaatimassa ja taksikuljettajiksi hakeutuvien rikostaustojen vaikuttavuutta ollaan tiukentamassa. Myös jonkinlainen kertaalleen suoritettava täydennyskoulutus näyttää ehdotukseen tulleen. Kima toteaa ja ihmettelee, ettei muutosta näytä olevan tulossa taksien määrään, niiden sijoittumiseen tai muutenkaan saatavuuteen syrjäseuduilla.
- Myös taksamittarin asennusvelvoite on kirjattu. Ehdotus näyttää jäävän vaillinaiseksi, koska mittarin käytöstä ei ole selvästi määrätty. Mitä se mittari siellä autossa auttaa, jos sitä ei käytetä KAIKISSA kyydeissä, Kima kysyy.
- Mielestäni ehdotusta tuli vielä tarkentaa ja määrätä, että mittariin laitetaan kaikki kyydit, ajetaanpa ne sitten sopimus- tai sovelluspohjaisesti. Näin muodostuisi yksi kattava tiedosto, mistä selviäisi kaikki autolla ajetut kilometrit ja niistä kertyneet tulot. Samalla muodostuisi tiedosto kuljettajan työja lepoajoista, jolla voitaisiin korvata ”satukirja”. Ehdotuksessa on myös poistettu laista mahdollisuus käyttää muuta Traficomin hyväksymää laitetta, kuin taksamittaria, Kima täydentää ajatuksiaan.
Teksti, kuvat | Juho Kauranen