Paljonko Kiina omistaa Suomen satamista?

01.11.2022 00:00 Auto, tekniikka ja kuljetus
Tulosta

Helsingin valtuusto kaatoi Keskustatunnelin. Kestänee kauan, jos se vielä nousee. Tallinnan liikene keskitetään Länsisatamaan ja Tukholman liikenne Katajanokalle. Katsottiin että näin keskittämällä saataisiin satamaliikenteen ruuhkat vähentymään, Ville Haapasaari sanoo.

Kiina hallitsee Afrikassa rahan vallalla. Se on jo vuosia ostanut itselleen valtaa myös Euroopassa. Myös Suomessa. Puhutaan Vuosaaren satamasta.
 
EU:n kunniainhimoinen päästöohjelma Fit For 55 iskee erityisen kovaa talvimerenkulkuun. Sen vaikutukset uhkaavat Suomen satamia ja ulkomaankauppaa.
 
Inflaatio jauhaa. Kansantalous on rempallaan. Ovatko satamat valmiina merenkulun muutokseen?
 
Satamaliiton puheenjohtaja, Suomen suurimman sataman toimitusjohtaja Ville Haapasaari tulee vastaan sporttisen näköisenä, rento hymy huulilla ja tukevalla kädenpuristuksella. Kokemusta on Finnlinesilta, Helsinki-Vantaan lentoaseman johtamisesta ja neljä vuotta Helsingin Sataman johtamisesta. 
 
Eli suoraan asiaan.
 
Kiina omistaa jo paljon satamia Euroopassa. Kreikassa (2), Italiassa (1), Maltalla (1), Ranskassa (4), Espanjassa (2), Belgiassa (2), Hollannissa (1). Hampurissa tehdään kauppaa Hampurin satamasta, Ruotsissa yrittivät Göteborgiin…
 
Ville Haapasaari, Kiina on ollut ostamassa Vuosaaren sataman ja on onnistunutkin osittain. Miten on?
 
- Kiinalaisessa omistuksessa on logistiikkakeskus varsinaisen satama- alueen ulkopuolella ja Vuosaari Service Center, joka palvelee satamaoperaatoreita.
 
- Helsingin muissa satamissa se ei omista mitään. Muista Suomen satamista minulla ei ole tietoa.
 
Minkä verran sillä on vaikutusta Vuosaaren sataman toimintaan?
 
- Kiinteistöyhtiöiden omistuspohjalla tai sen muutoksilla suuntaan tai toiseen ei ole ollut mitään erityistä näkyvää vaikutusta Vuosaaren operatiiviseen toimintaan. Sataman kannalta on tietenkin hyvä asia, että yhtiöt jotka meidän alueillamme toimivat ovat myöskin kyvykkäitä investoimaan kehitykseen.


Länsisatama on meille niin tärkeä, että liikenneongelmien ratkaisuna Helsingin Satama investoi tunneliyhteyteen Länsiväylälle.

Lehtemme on aiemmin ehdottanut kaikkien matkustajalauttojenkeskittämistä Katajanokalle. Ja Keskustatunnelista yhdystunneli autolautoille. Ja risteilyalukset Länsisatamaan. Miten on?
 
- Kaupunginvaltuusto päätti 2021 alussa keskustan satamatoimintojen keskittämisestä Länsisatamaan ja Katajanokalle 20-luvun aikana. Tallinnan liikenne keskitetään Länsisatamaan ja Tukholman liikenne Katajanokalle. 10 vuodessa luovuttaisiin Eteläsatamasta, jonne arviolta 2027 alkaen sijoittuisi arkkitehtuuri- ja designmuseo.
 
- Keskustatunneli kaadettiin valtuustossa kahteen kertaan. Viimeisen kerran jälkeen kestänee kauan, jos se vielä nousee esille. Valtuusto katsoi, että satamatoimintoja keskittämällä saataisiin myös satamaliikenteen ruuhkat vähennettyä. 
 
- Länsisatamaan alettaisiin investoida 2024 alkaen. Se on niin tärkeäHelsingin Satamalle, että liikenneongelmien ratkaisuna olemme päättäneet satamana investoida tunneliyhteyteen Länsiväylälle.
 
EU:n Fit For 55 (FF55) päästöohjelma on nostamassameriliikenteen päästömaksuja tuntuvasti. Se koskettaisi erityisesti Suomen meriliikennettä,jolle talvi ja jääesteet ovat raskaimpia koko Euroopassa. Mitensatamamme pärjäävät?
 
- Se edellyttää, että satamilla on tarjolla maasähköä aluksille. Helsingissä Katajanokalla ja Eteläsatamassa on jo maasähkölaitteistot. Eri satamanosiin tulee 1-2 laitetta per vuosi lisää. Haasteena on sitten yhteensopivuus kaikille aluksille, joille tulee pakko käyttää sitä.
 
- Kyseessä on yleinen vaatimus. Se tulee kaikille satamille, joilla on merkittävämmin konttiliikennettä tai matkustajaliikennettä. Sitä varten on saatavilla EU-rahoitusta.
 
- Satamat jotka eivät ole nk. EU-verkkosatamia ovat myös kiinnostuneita maasähköön investoinnista. Sitä varten voisi olla hyvä olla valtiollinen tukimuoto satamien vihreään siirtymään.
 
Entä meripuolella? Suomalaiset autolautat ja rahtialukset ovat jäävahvisteisia, mikä lisää niiden painoa, polttoainekulutusta ja päästöjä. Lisäksi jääesteet lisäävät polttoainekulutusta ja päästöjä.
 
- Meripuolella näyttäisi Suomelle olevan luvassa määräaikainen EU-poikkeuslupa. Paras olisi tietysti pysyvä poikkeuslupa. Talviolosuhteet eivät muuksi muutu.
 
Logistiikka-asiantuntijat uskovat, että FF55 tulee ohjaamaan merenkulkuamme entistä painokkaammin etelärannikon satamiin, joilla jääesteet ovat paljon pienemmät kuin pohjoisen satamilla. Näinkö käy?
 
- Vaikutuksia joidenkin lastien reitityksiin tulee varmasti olemaan. Kyse on myös siitä, miten Suomen liikenne varmistetaan geopolitiikan kannalta mahdollisimman edullisesti. Meriliikenteessämme kulkee 90 miljoonaa tonnia vuosittain. Ulkomaankaupastamme se on 90%!
 
- Itäsuunta on nyt kiinni. Se kasvattaa osaltaan liikennettä etelästä ja lännestä. Frekvenssit ovat huikeita Etelä-Suomen satamien kohdalla. 1/3 Helsingin Sataman yksiköidystä tavaraliikenteestä kulkee pelkästään Helsingin ja Viron välissä.


Kantvikin osalta näen ilolla, että sen liikenne kasvaa. Sehän on Helsingin satama, jonka olemme vuokranneet Inkoo Shippingin käyttöön.

Hangon satama on kasvanut tuntuvasti. Silti sen satama Koverharissa seisoo käytännössä tyhjänä. Inkoo kasvaa että natisee, ja se yrittää kasvua myös Kantvikin pieneen satamaan...
 
- Muiden kuin Helsingin satamien osalta en halua kommentoida, muuta kuin sen että on tokihyvä että Suomen satamat pärjäävät. Satamaliitto ajaa kaikkien yhteisiä etuja, mutta satamat ovat yksittäisinä yhtiöinä kilpailutilanteessa keskenään.
 
- Kantvikin osalta näen ilolla, että sen liikenne kasvaa. Sehän on osa Helsingin satamia. Me olemme vain vuokranneet sen Inkoo Shippingin käyttöön.
 
Vaasa ja Uumaja ovat jo perustaneet yhteissataman! Lisäksi kiinteä tieyhteys Merenkurkun yli puoltaa yhä vahvemmin meri- ja tierahteja hyödyntämään Ruotsin rautateitä Eurooppaan ja Norjan satamia Atlantin liikenteeseen. Saattaako Vaasa-Uumaja mallin mukaan syntyä ”Suomi-Ruotsi yhteissatamia” Pohjanlahden kumallekin puolelle”
 
- Suomen ja Ruotsin satamien tiivistyvässä yhteistyössä en näe mitään huonoa. Ja täydentävät poikittaisreitit tarjoavat aina uusia vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia.
 
FF55:n ennustetaan lisäävän tarvetta kuljettaa pohjoisen rahteja tie- ja raideliikenteellä etelän satamien kautta, ja myös lisätä pohjoisen rahteja satamien sijaan rautateitse Ruotsin kautta Eurooppaan ja Norjan satamiin. Mitä arvelette?
 
- Joitakin reititysmuutoksia voi toki tulla, mutta talvimerenkulun FF55-aikalisä varmaan osaltaan vähentää niiden tarvetta 2020-luvulla. Raideyhteydet ovat nyt olleet geopolitiikan takia luonnollisesti paljon tapetilla. Olemme riippuvaisia merikuljetuksista, mahdolliset uudet raideyhteydet ovat ennemminkin täydentäviä reittejä.
 
Ukrainan kriisi on korostanut huoltovarmuuden tehostamista Suomessa. Tiedetään ettei Suomella ole riittävästi oman lipun alla seilaavaa rahtikapasiteettia. Entä Suomen satamien huoltovarmuus kriisitilanteessa?
 
- Se riippuu olennaisesti siitä, minkälainen kriisi syntyy. Riippuu siitä, mihin se kohdistuu. Huoltovarmuutemme logistiikkasektori yhdistää alan liiketoiminnan, järjestöjen ja viranomaisten, asiantuntemuksen. Siinä toimii neljä ”erikoisalaa”: Satamapooli, Vesikuljetuspooli, Maakuljetuspooli ja Ilmakuljetuspooli.
 
- Poolit tekevät tiivistä yhteistyötä, joka määrittyy tarkennetusti syntyneen kriisitilanteen mukaan.

VILLE HAAPAASAARI
Ikä: 51

Koulutus: MMM

Keskeinen työkokemus:
- Toimitusjohtaja, Helsingin Satama Oy 1.4. 2018 -

- Helsinki-Vantaan Lentoaseman johtaja, Finavia 2012–2018.

- Liiketoiminnan ja myynnin johdon tehtävissä, Finnlines 2005–2012. Luottamustoimet:

- Loviisan Satama Oy:n hallituksen puheenjohtaja sekä Etelä-Suomen Satamapalvelu Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Satamaliiton, BPO:n ja Palvelualojen työnantajien hallituksen jäsen. Helsingin Seudun kauppakamarin Satama- ja logistiikkavaliokunnan sekä Keskuskauppakamarin liikennevaliokunna jäsen.

- Meriliiton hallituksen jäsen 2018–2019, Finnpilot Oy:n hallituksen jäsen 2017–2018, LAK Real Estate Oyj:n hallituksen jäsen 2014–2018.


Teksti, kuvat | Klaus Bremer

TILAA AUTO, TEKNIIKKA JA KULJETUS!