Sähköauto kaatuu vetyautoon! Tulosta
13.12.2019 00:00

Hyundai vetykuorma-auto Sveitsin liikenteessä. Hyundai voitti Truck Innovation Award 2020 ennen vety-Nikolaa.
 
”Sähköauto on kehityksen välivaihe. Päätepiste on vetyauto!”

Näin minulle sanottiin jo noin 15 vuotta sitten Berliinissä Daimlerin tulevaisuustutkimuskeskuksessa.

-Jos ihmiset haluavat akku- ja verkkosähköllä kulkevia autoja, me varmasti teemme niitä. Sähkömoottori on monella tavalla ylivoimainen verrattuna polttomoottoriin. Se on tulevaisuutta. Mutta akkuriippuvuus on suuri taakka alkutuotannosta ja pitkin matkaa. Polttokenno ja vety on sähköautokehityksen maali, tutkimuskeskuksen johtaja sanoi.

Jo 15 vuotta sitten.

Sen jälkeen on tullut ilmastonmuutos. Erityisesti eurooppalaisiin on iskenyt ilmastopaniikki. Ja paniikissa usein järki sumenee. Nähdään vain sähköauton pakoputkeen, josta ei, muka, tule mitään ilmansaasteita.


Renaultilta vety-Master ja...


... vety-Kangoo.

TODELLISET PÄÄSTÖT, SÄHKÖAUTO SAASTUTTAA ENITEN
Sveriges Miljöinstitut IVL (Ympäristöinstituutti) herätti 2017 suurta huomiota raportillaan, jossa osoitettiin keskikokoisen täyssähköauton tuottaneen jo ennen ensimmäistä ostajaansa yhtä paljon päästöjä ja ilmansaasteita kuin samankokoinen bensa-auto 150 000 km:n ajossa. Täysin uusi sähköauto on ehtinyt tuottaa yhtä paljon ilmansaasteita kuin samankokoinen bensa- tai dieselauto 3 – 7 vuoden ajolla. Pääsyyllinen on sähköauton akkujen valmistuksessa syntyneet ilmansaasteet.

Asiasta syntynyt häly järkytti ruotsalaisia syvästi, ja IVL:n raportin numerotietoja tulkittiin ankarasti lievempään suuntaan. Toteamukseksi jäi silti, että sähköauton valmistus tuottaa reilut 50% enemmän päästöjä kuin bensa- tai dieselautojen valmistus.

Myöskin ajon aikana sähköauto, päinvastoin kuin uskotaan, tuottaa haitallisia päästöjä. Esimerkiksi Helsingissä 47% sähköstä tehdään kivihiilellä. Sillä ladatun sähköauton päästöt tupruttavat siten sähkövoimalan piipusta eli ”muualla” – yhtä lailla ilmastonmuutosta jouduttamassa.


Vety-Hyundai ix35.

Saksassa jossa kivihiili on vielä paljon suurempi tekijä sähköntuotannossa, tutkimus osoittaa keskikokoisen sähköauton päästöiksi 73 – 98 g hiilidioksidia/km. Tesla 3:n akkupaketin valmistus tuottaa tutkijoiden mukaan 11 – 15 miljoonaa kg CO2:ta, ja ajossa Tesla tuottaa vielä 156 – 181 g CO2/km.

Saksassa kerrotaan, että Audi Q7 TDI:llä ajetaan 200 000 km, ennen kuin päästöt ylittävät sähkö-Audi Q7 e-Tronin aiheuttamat päästöt, kun se vielä seisoo myymälän ikkunassa odottamassa ensimmäistä ostajaansa.

USA:ssa General Motors ilmoitti 26.11.2018 irtisanovansa 27 000 työntekijää, lopettavansa kolme kokoonpanotehdasta ja kaksi akku- ja vaihteistotehdasta siirtääkseen investointien polttopistettä seuraavan sukupolven sähköautoihin. Perinteisten sähköautojen valmistus aiheuttaisi päästöjä yhtä paljon kuin polttomoottoriauto 250 000 km:llä. Koko sähköautolajitelma olisi GM:n tulevaisuuden ”polttopisteessä”.


Vety-Toyota Mirai.

VETY EI OLE UUSI ENERGIAMUOTO AUTOILLE
Suomessa Voikosken tehtailija Bertil Palmgren muutti jo 1928 vuoden 1927 Packardinsa vedyllä kulkevaksi.

Ensimmäisen sukupolven polttokennolla ja vedyllä tehty sähköauto, Hyundai Santa Fe, esiteltiin vuonna 2001. Toyota seurasi perässä vety- sähköautojen kehittäjänä. 2010 jälkeen alkoi tihkua yhä enemmän uutisia isojen autonvalmistajien vetyautokokeiluista. Vuonna 2018 merkittävin uutinen kertoi Toyotan asettaneen 15 vetybussia Tokiossa koeliikenteeseen tavoitteenaan 100 vetybussia kaupungin linjoilla Tokion Olympialaisiin 2020. Joulukuussa Hyundai ilmoitti sijoittavansa kuusi miljardia euroa autonomisiin ja vetyautoihin 2030 mennessä.

SUOMI AINA ASKELEEN JÄLJESSÄ

Vuosi 2019 on pitkän kehityksen läpimurtovuosi. Vetyautot tulivat voimalla isoista ajoneuvoista pieniin. Kuljetusnet.fi uutissivujen otsikkokooste kertoo laviininomaisesta kehityksestä.

Tammikuu: Van Hool tuo ensimmäisen vety-BRT bussin. Norjan Felleskjöpet tilasi 50 vety- Nikolaa. Toyota ja Kenworth kehittävät yhdessä vetykuorma-autoja.

Helmikuu: Hyundai perustaa vetyenergiarahaston kiinalaisen tutkimusinstituutin kanssa.


Vety-Nissan Nexo.

Maaliskuu: 20 Yutong vetybussia linjaliikenteeseen Zhengzhoussa. VW ja Toyota voimien mittelössä: sähkö vai vety!

Huhtikuu: 15 vetybussia Proton-järjestelmällä Saksaan, vetybussit rynnivät markkinoille. Vety-Nikola TRE ensiesiteltiin Phoenixissä.

Toukokuu: Bosch kohti polttokennojensa sarjatuotantoa. Saksa: Vetyautot kiinnostavat eniten uusien autojen ostajia. Ford, DHL, Street-scooter kehittävät Transitista vetyauton.

Kesäkuu: Hyundai esitteli täyssähkö-kaksikerrosbussin, tulossa vetybussina.

Elokuu: Kiina jättämässä sähköautot, keskittyy polttokenno-vetyautoihin. Nikola ja Iveco yhtyeistyöhön polttokennoteknologian kehittämisessä.

Syyskuu: FlixBus valmistautuu käyttämään vetybussia reiteillään. Van Hool Exqui.City 18 FuelCell vetybussi valmiina Ranskan Pau´n BRT-linjalle. Hampuriin kaksi Mercedes eCitaroa polttokennolla.

Lokakuu: Hyundai vetykuorma-auto koeliikenteessä Sveitsissä, tavoitteena 50 kpl Sveitsin liikenteessä 2020. EU:lta vaaditaan toimia vety- infran rakentamiseksi. Renaultin uusimmat pakettiautot toimivat vedyllä. Tutkijat vähentävät tuntuvasti platinatarvetta polttokennoissa.


Van Hool Exqui.City 18 vetybussi Ranskan liikenteessä.

Marraskuu:
Symbion vety lisäämään Renault Kangoon ja Masterin toimintamatkaa. PowerCell ja Hayward Group kehittämään vetyenergiaa meriteille. Portugalilainen Caetano testaa H2 City Gold vetybussiaan Euroopan suurkaupungeissa. Hyundai vetybussi Korean poliisille, Korean valtio haluaa poliisille 802 vetybussia 2028 mennessä. Saksan hallitus vaatii Saksaa vetyautojen ja -teknologian johtavaksi maaksi maailmassa. Saksa: Tavoitteeksi 66 000 vetyautoa liikenteessä 2022, hallituksen vetystrategia esitellään kuluvan vuoden loppuun mennessä. Vetyä konteissa satamiin meriliikennettä varten. Saksan valtio sijoittaa heti 250M€ vetyautoteknologiaan.

VIHREÄ TAIKASANA: ”MUUALLA”
Saksassa sähköä tehdään vahvasti kivihiilellä. Saksan valtion norjalaismallinen sähköautotuki ja suuret tavoitteet dieselkieltojen tukemina eivät purreet. Saksan autokansaan ei uponnut Vihreä huu-haa, että sähköautojen päästöt ovat ”muualla”. Saksan hallitus näki, tajusi, ja on tehnyt täyskäännöksen kohti vetyautoja.

Toista on Pohjoismaissa, erityisesti Suomessa. Eturivin ilmastotieteilijöiden Suomen Ilmastopaneli edellytti hädissään 850 000 sähköautoa teillemme 2030 mennessä. Ja SDP vauhdissa ottamaan puolueohjelmansa tavoitteeksi 750 000 sähköautoa 2030 mennessä. SDP:n Vihreä liikenneministeri ajaa nyt ministeriönsä tuella koko maan peittävää latausasemaverkostoa Vihreiden vankalla tuella. Vihreät paaluttavat Malminkenttää miljoonilla tonneilla CO2-päästöjä betonipaaluilla, vaikka vieressä on 30 km2 parasta pakkolunastettua rakennusmaata. Sähköautokasvun varalle vaaditaan teollisuus- toimisto- ja asuinkiinteistöjen pysäköintipaikoille lataustolppia... kas kun sähköautosaasteet ovat ”muualla”. Malminkentän betonienkin Lappeenrannassa saakka!


Toyota vetybussi jo vuoden Tokion liikenteessä.

Tätä se on ollut jo ennen ilmastopaniikin tuomista Vihreän politiikan aseeksi, kun 1990-luvulla Vihreät ajoivat raitovaunuliikennettä Helsingin keskustaan. Kivihiilellä tehdyn sähkön rikkipilvi makasi keltaisena mönjänä Helsingin päällä, mutta raitiovaunujen päästöt olivat ”muualla”, Vihreät selittivät ylipappinsa Osmo Soininvaaran johdolla.

Kun asuinkiinteistössä kaikki toista sataa autohallipaikkaa varustetaan mahdollista tulevaisuutta varten 1 600 euron Type 2 latauspisteillä, ja kun lataushybridin ja täyssähköauton virrankulutus edellyttää 135 – 155 euron hintaa autopaikalta, sähköautohysteria ja tietämättömyys saavuttaa huippunsa. Autohalli Oy:n hallitukselta tulisi kuitenkin voida vaatia ainakin alkeellista asiatietoa sähköautotekniikan tilasta ja kehityksestä.