Malmin Vihreä miljardihauta Tulosta
04.04.2019 00:00

Malmin kentän kiitoratojen välissä on 1,5 km2 laaja Tattarisuon ”pienteollisuus-kaatopaikka”.
 
Se on 15-50 m syvää suota, kahdella pohjavesikerroksella ja välissä savikerros – ilmeisesti myrkyllisintä rikkihappo- eli sulfidisavea. Sillä lepää kansainvälisten asiantuntijaelimien nimeämä, Euroopan uhanalaisimpiin kulttuurikohteisiin kuuluva ja pitkästä alasajosta huolimatta yhä Suomen toiseksi vilkkain lentokenttä, Malmin lentokenttä.

Kentän suopohja aiotaan poistaa, vaihtaa, vakauttaa ja paaluttaa kantamaan ”halpoja” asuntoja 20 000 asukkaalle. Pohjustustyön kustannukset lankeavat nykyhelsinkiläisille veronmaksajille. Kerrostaloihin muuttavat asukkaat maksavat vain halvoista asunnoista.
 
Iltalehti (risto.kunnas@iltalehti.fi) summasi 1.4.2019 Malmin lentokentästä muun muassa:
 
- Kairaukset ovat paljastaneen maaperässä olevan, Suomen pahimpiin ympäristöongelmiin kuuluvan rikkihappo- eli sulfidisaven.

- Konsulttiyritys Rambollin kairauksista saatiin erittäin suuren happamoitumisriskin sisältäviä savinäytteitä, joissa rikkihappopitoisuus oli suuri. Yhdessä kairauspisteessä hapan sulfaattimaa ulottui yli viiden metrin syvyyteen.

- Kentän alueelta on siirrettävä maata yli kahden miljoonan kuution verran. Toistaiseksi ei ole käsitystä siitä, mihin vaarallinen maa-aines voidaan siirtää.
 
- Maarakennustöiden pelätään vaarantavan 
läheisen, erittäin arvokkaan Langinojan taimenpuron.

- Pehmeälle maapohjalle rakentaminen edellyttää yli 14000 km:n verran teräsbetonipaalua – vastaa matkaa Helsingistä Atlantin yli New Yorkiin ja takaisin ja vielä Lappiin.

- Metrin välein juntattavien, jopa 25 m pitkien paalujen valmistus, kolmasosa koko Suomen vuotuisesta sementtituotannosta, merkitsee yli 350 000 tonnia hiilidioksidipäästöjä.

- Rakentamishanke on räikeässä ristiriidassa kaupunginhallituksen hyväksymän ilmastostrategian kanssa.

- Kaupunki puolustautuu, että sementti valmistetaan muualla kuin Helsingissä.

- Sementtipaalujen valmistumisesta syntyvät hiilidioksidipäästöt vastaavat yli puolta Helsingin kaikista vuotuisista tie-, raide-, ilmaja vesiliikennepäästöistä.

- Sementtitehtaat ovat Paraisilla ja Lappeenrannassa. Kokonaisrasitukseen kuuluvat myös raskaasta paalurallista aiheutuvat päästöt ja kustannukset.

- Helsingin apulaiskaupunginjohtajan Anni Sinnemäen ja hänen Vihreän valtuustoryhmänsä tavoite Malmin kentän alasajamiseksi saavat voimakasta kritiikkiä muilta Vihreiltä.

- Euroopan uhanalaisimpien kulttuurikohteiden joukkoon nostetun kentän, luonnonsuojelullisesti erittäin arvokkaan kohteen, muuttaminen asuinlähiöksi ei juurikaan saa ymmärrystä Helsingin rajojen ulkopuolelta.


Ojan keltaisessa mönjässä lilluu metallilevyä kaapelirullaa, sohvaa ja öljypurkkia.

Helsingin valtuustolla ei voi olla päätösvaltaa tuhota koko Euroopan mittakaavassa tärkeää kulttuuriperintökohdetta, sanoo Vantaan valtuustossa ja kaupunginhallituksessa istuva Vihreiden Vaula Norrena.

Betonituotannosta Malmin asuinrakentamiseen syntyy aivan järjetön ilmastopäästö! Ja Helsingissä sanotaan, ettei se ole heidän päästönsä, koska betoni tehdään muualla, Vaula Norrena jatkaa.

Ilmailu on lähivuosien eniten kasvava kuljetusmuoto. Sähkökoneet ovat tulossa. EU suosittelee rakentamaan kaupunkien välistä pienkoneliikennettä. Helsinki katkaisee niiltä siivet, Helsingin Vihreiden valtuustojäsen Jarmo Nieminen toteaa.
 
Helsingin Vihreiden toiminta varsinkin Malmin lentokentän lopettamiseksi rassaa jo raskaasti muita samaan aatepiiriin kuuluvia.
 
AATE KOETUKSELLA
Malmin lentokenttää on perinteisesti kiertänyt hyvin suosittu ulkoilureitti ja talvisin hiihtolatu. Se oli lintubongareille erityisen suosittu lentokentän poikkeuksellisen rikkaan eläin- ja lintukannan tyyssijana. Lentokentän laidan, Tattarisuon, metsittynyt lounaisosa on yksi Helsingin parhaista pesimälinnuston alueista.
 
Lintu- ja luontoystävien järjestämien linturetkien säännöllinen osallistuja oli Helsingin ja koko maan Vihreiden johtohahmoihin kuuluva, Helsingin kaupungin rakennus- ja ympäristötoimesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja, Pekka Sauri, Anni Sinnemäen edeltäjä. Saurin tylyä käsialaa on Malmin kentän ja samalla sen luontopolun uhraaminen rakennusteollisuuden hyväksi.
 
Saurin käsialaa on myös Vihreiden pyhäksi vannoman Helsingin Keskuspuiston lohkominen rakennusteollisuudelle.
 
Anni Sinnemäki, Saurin seuraaja Helsingin rakentamisesta, liikenteestä ja ympäristöpolitiikasta vastaavana apulaiskaupunginjohtajana, ei ymmärrä kaupunki- ja liikennetekniikasta välttävää enempää. Hänellä ei ole minkään tasoista koulutusta aiheeseen. Hän johtaa Helsingin kaupunkiympäristölautakuntaa Vihreän ”uskonnon” vakaumuksella ja lautakunnan toisen jäsenen, Vihreän puolueen ”ylipapin” Osmo Soininvaaran johdatuksella.
 
Helsingin asukkaiden sokeus maksajina Helsingin Vihreiden, SDP:n ja Vasemmistoliiton ajamassa ”halpoja asuntoja Malmin kentälle” on käsittämätöntä. Maksetaan ennätyshinta suon muuttamiseksi kerrostaloja varten rakennusliikkeiden lottovoitoksi. Asuntojen ostajat maksavat lopulta vain suopohjalle rakennetuista halvoista asunnoista.
 
TATTARIN POMMI SALATAAN
Malmin kentän koilliskulmassa, kahden pääkiitoradan syleilyssä, on 1,5 m2 laaja Tattarisuon pientyöpaikka-alue: 1950-luvulla kasvanut tiheään rakennettu romuliikkeiden, autopurkamojen ja -korjaamojen, käytettyjen auto- ja työkoneiden myyjien sekä rakennus- ja maansiirtoliikkeiden takapiha. Alue jolla seitsemän vuosikymmenen ajan ei ole tiedetty eikä välitetty luonnonsuojelusta tai ilmastonmuutoksesta. Alue jolla akut ja akkuhapot, jäteöljyt, -bensat ja dieselöljyt, vaaralliset aineet ja rojut on vain kaadettu maahan, ojiin ja luontoon.

Kaikki imeytymään maahan ja valumaan lopulta myös ojien toisella puolella olevan lentoaseman suohon.


Ojan mönjässä maalipurkki, käytettyjä pensseleitä ja jousipatja. Pääkadun ojassa muovipusseja-, pulloja, maalipensseleitä, ruuvimeisseli.

Tattarisuon romualueen ojat todistavat tänäänkin yli seitsemän vuosikymmentä jatkuneen rakennetun kaatopaikan historiaa. Niissä lilluu keltaisessa tahnassa terveyssiteistä ja kondomeista kaikkea öljypurkkeihin, akkuihin, mattoihin, patjoihin, huonekaluihin aina isoihin kaapelirulliin.

Voidaanko Tattarisuon ”pienteollisuus-kaatopaikka” koskaan eristää Malmin kentän ”halvoista” asunnoista? Ainakin se maksaa toisenkin miljardin. Vain, onko sillä väliä. Köyhä kansahan sen maksaa!