| Helsinki rakkaani, koita kestää |
|
| 29.03.2014 09:13 |
Helsingin valtuuston jäsenistä enemmistö on hemuja, helsinkiinmuuttajia. Valtuustossa enemmistö on halunnut Malmin lentokentän asuntorakentamiseen, koska ”Helsingissä on kova pula rakennusmaasta ja halvoista asunnoista. ”Kova pula” on lähtöisin rakentamisesta vastaavasta apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilästä (SDP), Suonenjoen poikia. Helsingissä on 962 ha peltomaata. Helsinki on EU:n suurimpia maataloustukien saajia. Lisäksi sillä on 580 ha metsä- ja joutomaata. Kehysriihen tuloksena 26.3.hallitus päätti luovuttaa Malmin kentän asuntorakentamiselle. SDP julisti, että ”Malmin lentokentän ottaminen asuntokäyttöön on SDP:lle tärkeä asia asuntopulan vuoksi”. Ja valtiovarainministeri Kokkolasta, Jutta Urpilainen (SDP) perään, että ”rakenamme kohtuuhintaisia asuntoja Helsinkiin”. Malmin kenttä sijoitettiin aikanaan Helsingin kehnoimmalle rakennusmaalle Tattarisuolle, jolle ei katsottu koskaan voitavan rakentaa taloja. Suota on 20 - 45 m:n syvyyteen. Kun liikennekoneet kasvoivat DC-3:sta, niitä jouduttiin kaivamaan suosta kiitoradan petettyä. Helsingin päälentoasema oli siirrettävä Seutulaan. Keskimäärin 38 m syvälle suolle ollaan nyt SDP.n tiukasta vaatimuksesta tekemässä ”halpoja asuntoja 20 - 30 000 asukkaalle rakennusmaapulaa potevaan Helsinkiin”. Jokainen päätelköön itse, miten ”halpaa” on rakentaa suolle, jolla jokainen rakennus katu- ja pihaneliöitä myöten on paalutettava. ”Kyllä kansalla on rahaa”, toppuuttelee perinteinen SDP-tunnuslause. SDP:n tavoitteen ratkaisijaksi nousi itse asiassa Suomussalmen kasvatti, liikenneministeri Merja Kyllönen (Vas.). Hän perusteli kehysriihen alla Malmin kentän sulkemista väittämällä, että kenttää käyttää vain 70 harrastelijaa. Todellisuudessa kenttää käyttää 700 harrastajan lisäksi Suomen suurimmat ammattilentäjäkoulut, ansiolentoyritykset, lentokerhot, laskuvarjohyppääjät ja Rajavartiosto. 2012 kentälle laskeutui 38 450 ilma-alusta, kun esimerkiksi liikenneministerin ”omalle kentälle” Kajaaniin laskeutui vain 1432 ilma-alusta. Kyllösen puoluetoverin, kulttuuriministeri Paavo Arhinmäen (Vas.) tehtäviin olisi kuulunut puolustaa kentän säilymistä. Malmin lentoasemaa rakennuksineen ja kiitoteineen pidetään ilmailuhistorian merkittävimpiin kuluvana ”monumenttina”. Sen suojelua edellyttävät sekä oma Museovirastomme että kansainvälinen World Monuments Fund. Mitä tulevaisuuden käyttömahdollisuuksiin kuuluu Tukholman Bromman kentän viitoittamalla tiellä, sen näkeminen olisi ollut jo aivan liikaa vaadittu hallitukselta, ministereiltä ja Hellsingin valatuustolta. Liikenneministeri Kyllönen ja kulttuuriministeri Arhinmäki eivät tässäkään asiassa yllättäneet ”osaamisellaan” vaativissa tehtävissään. EI UUTTA HELSINGIN TAIVAAN ALLA Ensimmäisten matalien kerrostalojen valmistuttua vastapäätä sataman aitaa Helsingin Länsisatamassa, Jätkäsaaressa, kesti vain joitakin kuukausia uusien asukkaiden ensimmäiseen vastalauseeseen. Siinä oli enemmän allekirjoituksia kuin taloissa asukkaita. Vaadittiin sataman hiljenemistä, kirkkaiden valojen sammuttamista ja esteettisen arvojen kunnioitusta. Satamaa moitittiin siitä, että pinottiin räikeästi erivärisiä satamakontteja päällekkäin. Helsingin satama otti opikseen. Maaseudun rauhaa se ei osannut luoda aidan toiselle puolelle, mutta se pinosi jatkossa parhaansa mukaan samanvärisiä kontteja päällekkäin. Juhani Ahon ”Rautatien” malliin Helsinkiin kuitenkin värkätään bussiliikennettä 20 - 30 kertaa kalliimpia uusia raideliikennejärjestelmiä - niin paljon, että asiantuntijatkin jo varoittavat kestämättömistä raitiovaunuruuhkista. Junarataakin ollaan räjäyttämässä tunneliin isoille, täyskasvuisille junille koko Helsingin keskustan alle Pisaran muotoon. Ja vaikka Helsinki vannoi, ettei se 1982 valmistuneen metroskandaalin laittomuuksien ja harmien jälkeen enää ikinä rakenna toista metroa, päätettiin 30 vuotta myöhemmin rakentaa uusi metro, Länsimetro. Sekin on jo ennen valmistumistaan hamaassa tulevaisuudessa ehtinyt kerätä kaikki edellisen metroskandaalin ainekset eväikseen kustannusylityksineen, salattuine asiapapereineen, laittomuuksineen ja aikatauluviivästyksineen. Mutta kyllähän kansalla on rahaa. Katujakaan ei saada hiljenemään niin, että linnunlaulu ja tuulen suhina puiden latvoissa ylittäisi liikennemelun. Ei vaikka keskustan katuja rauhoitetaan autottomiksi, että kelpaa polkupyörillä suihkia kuin kyläraitilla ikään.. Melumääräyksiä kiristetään niin, ettei yli 100 000 tyhjästä toimistoneliöistä sallita tehdä halpoja asuntoja opiskelijoille ja erityisryhmille, invalideille. Rakennetaan suurten rakennusliikkeiden uusia halpoja asuntoja vaikka Tattarisuolle. Ja säilytetään Helsingissä sen 962 ha peltoa ja 560 ha metsää ja risukkoa. Nostetaan Helsingissäkin EU:n maataloustukia ihan niinkuin on totuttu! Rakas Helsinkini, kestä! Hemut ovat aina olleet kohtalosi. |