| Soita LVM, Traficom, Väylävirasto… tulee Kuka, mitä, häh…? |
|
| 12.12.2023 00:00 |
Tyypilinen suomalainen tarkoituksen vastainen liikenneympyrä. Mikään ei estä risteysalueen täysvauhtista suoraa läpiajoa. Mitä todellista hyötyä tällaisesta on?
On pakko palata tämän lehden numerossa 8/2023 julkaistuun kolumniini ”Miksi hyväksytään Vääriä Liikenneympyröitä”. Siitä on tullut niin paljon lukijapalautetta, yksinomaan myönteisiä.
Osoitin että liikenteenympyröitä on Suomessa jo kymmenien vuosien aikana rakennettu täysin tarkoituksen vastaisesti ja väärin ja liikenneturvallisuutta vaarantaen.
Lukijapalautteissa korostui kaksi lisäpyyntöä: Minne katosivat olosuhteiden mukaan vaihtuvat nopeusrajoitusnäytöt sekä todellista ajonopeutta osoittavat tienvarsinäytöt.
MINISTERIÖSSÄ KUKAAN EI TIEDÄ
Vastajaa LVM:ltä, ministeriöltä, ei liikenneympyröistä saati vaihtuvista nopeusrajoitustauluista ja todellisen nopeuden näyttötauluista löytynyt. Odotetusti. Yleistyneen tavan mukaan ministeriö kehoitti ympäripyöreillä selityksillä ottamaan yhteyttä liikenteen turvallisuusvirasto Traficomiin tai Väylävirastoon. Niissä varmaan joku tietäisi asioista.
Päättäjien hyöty/kustannusvertailun mukaan liikennekuolemat ja -vammautumiset ovat yhteiskunnalle edullisempia, halvempia, kuin kelien mukaan vaihtuvien nopeusrajoitusten näytöt!
TRAFICOM PALLOTTELEE
Traficomista löytyi henkilö, joka oli valmis vastaamaan kysymyksiin: Miksi liikennevalojen vaihtoehtona risteysalueille rakennetut liikenneympyrät eivät enää tarkoituksensa mukaisesti pakota hiljentämään ajoneuvon vauhtia, vaan sallivat täysvauhtisen läpiajon? Miksi ne eivät pakota hidasvauhtiseen, huolelliseen kaarreajoon ja siten varomaan ympyrään muista risteävistä teistä/kaduista tulevaa liikennettä? Entä nopeusnäyttöjen katoamiset?
Traficomin vastaajaksi valittu mieshenkilö ei tunnistanut väärin toteutetun liikenneympyrän aiheuttamaa liikennevaaraa. Hän korosti liikenneympyrästä määriteltyjä kokovaatimuksia, että rekat ja pitkät bussit mahtuvat kulkemaan. Se on tyypillistä helppoa vetäytymistä vakiomittojen turvaan – joilla liikenne usein tehdään olosuhteisiin nähden jopa mahdottomaksi. Liikenneympyrän keskiosan korotuksesta ja kallistuskulmasta enempää kuin suoraa läpiajoa estävästä päällysteestä ei tullut sen selvempää.
Nopeusnäyttöjen katoamisten arveltiin johtuvan niiden hinnasta ja lyhyestä toimintaiästä.
Traficomin päätelmä oli, että Väylävirasto ja kunnat vastaavat liikenneympyröiden ja nopeusnäyttöjen vaikutuksista liikenneturvallisuuteen.
Asiatietoa löytyi vasta "Väylän" Juuso Kummalalta, joka selvästi on myös LVM:n vastauksen isä.
VÄYLÄVIRASTOLTA ASIAA
Väylävirastolta löytyy osasto ”Väylien käyttö ja liikenteen ohjauksen hankintatoiminta”. Toimialaa johtaa Juuso Kummala.
- Meidän suunnittelun mukaan liikenneympyrän tulisi rajoittaa ajonopeuden 20-30 km:iin tunnissa, Kummala sanoo ja myöntää:
- ”Mukulakiviosuus”, jolle pitkien ajoneuvoyhdistelmien perävaunut ja pitkien bussien taka-akselit oikaisevat, on usein tasamaata.
Kummala ei kommentoi kokemusta, että pidättäytyminen tiukasti esimerkiksi liikenneympyröiden vakioituihin mittoihin kuin myös liittymien kaarrevaatimuksiin usein estää käytännöllisiä ratkaisuja liikenteen sujuvoittamiseksi.
Käy selväksi, että Väylävirasto hallinnoi valtion yleistä tieverkkoa ja kunnat vastaavat rakennelmista omassa tie- ja katuverkossaan.
Koko Suomen kattavaa valvontaa rakenteiden osalta ei ole!
ENTÄ VAIHTUVAT NOPEUSRAJOITUKSET?
Ilmastonmuutos on muuttanut ajo-olosuhteita koko Etelä-Suomessa. Vaativat talvi- ja lumikelit ovat yhä harvinaisempia. Varsinkin etelä- ja lounaisrannikolla, Suomen eniten ja raskaimmin liikennöidyillä pääteillä, paljaat ja puhtaat asvalttitiet hallitsevat ajo-olosuhteita.
Pitkän talviajan 80 km/t nopeusrajoitukset täysin kesäisissä ajo-olosuhteissa turhauttavat ja yllyttävät ylinopeuksiin, joihin liiankin moni taipuu. Syntyy suuria, ja vaarallisia nopeuseroja liikennevirrassa.
Moni lainkuuliainen autoilija malttaa ajaa oman mittarinsa mukaan 80 km/t, mittarivirhe poistettuna todellisuudessa 72-75 km/t. Pitkien jonojen syntymiseen riittää, että toisena perässä ajava jää taakse tiiviissä tuntumassa. Minkä jälkeen mittarinsa mukaan 90 km/t ajamaan tottuneet aloittavat hengenvaarallisen ohitusrumban.
Yleinen liikenneturvallisuus varmistuisi merkittävästi, jos nopeusrajoitus talvellakin olisi olosuhteita vastaavasti muutettavissa hetkellisesti näyttämään 100 km/t.
Minne katosivat olosuhteiden mukaan vaihdettavat nopeusrajoitukset, Juuso Kummala?
- Ne eivät ole vähentyneet. Niitä on paikoin poistettu, mutta samalla niitä on lisätty muualle. Niiden yleistymistä on estänyt hyötykustannusanalyysi, joka huomioi hankintahinnan, hoitokustannukset ja elinkaaren pituuden. Niiden kannattavuutta on verrattu kuolemantapausten määrään, Kummala sanoo.
Vastausta vaille jää, mikä hinta määrätään kuolemalle kannattavuuslaskelmassa. Ilman huomiota jää, että kuolemantapaukset ovat paljon halvempia yhteiskunnalle kuin vammautumiset, vammojen hoitokustannukset ja usein elinikäisen invaliditeetin kustannukset yhteiskunnalle.
Päättäjien hyöty/kustannusvertailun mukaan liikennekuolemat ja -vammautumiset ovat yhteiskunnalle edullisempia, halvempia, kuin todellisen ajonopeuden näytöt!
...ENTÄ TODELLISEN NOPEUDEN NÄYTÖT?
Ennen tienvarsilla oli enemmänkin näyttötauluja, joka kertoivat ohiajavalle hänen todellisen ajonopeutensa. Se antoi mahdollisuuden nähdä mittarivirheen, jonka oman auton nopeusmittari näytti suhteessa todelliseen nopeuteen.
Kovin moni autoilija ajaa esimerkiksi 80 km/t rajoitetulla tiellä oman mittarinsa mukaan 70-80 km/t ymmärtämättä, että autonsa todellisuudessa etenee vain 65-75 km/t nopeudella. Perään syntyy jonoa, nykivää kulkua, turhautumisia, uskaliaita irtiottoja ja ohituksia. Kaikki valtavaksi vaaraksi - ja onnettomuuksiksi - liikenneturvallisuudelle.
Minne katosivat todellisen ajonopeuden näyttötaulut, Juuso Kummala?
- Niiden ”alaslaskenta” alkoi 2010 jälkeisinä alkuvuosina. Niilläkin oli suuret investointikustannukset ja teknisesti lyhyt elinkaari arvioituun hyötyyn nähden, Kummala vastaa ja jatkaa:
- Nykyään autoilijoilla on yhä enemmän mahdollisuuksia tarkistaa itse mittarivirheen ja todellisen nopeutensa GPS-laitteilla auton varustuksessa samoin kuin ihan kännykälläkin.
Todellisuudessahan Suomessa Euroopan vanhimmalla autokannalla ajonopeuden tarkistusmahdollisuuksia ei ole läheskään kaikissa autoissa. Ja vielä harvempi autoilija osaa/viitsii selvittä mittarivirheensä kännykällään tai autonsa omalla varustuksella.
Unohdetaan että Suomen valtio perii autoilijoilta runsaat 8 miljardia euroa vuodessa erilaisina autoiluveroina ja antaa takaisin vain runsaat 3 miljardia.
Liikenneturvallisuutta parantavien nykyaikaisten teknisten apuvälineiden ja toisaalta liikennekuolemien ja -vammautumisien ”hyötykustannusvertailu” antaa näin ällöttävän kuvan Väyläviraston, Traficomin ja LVM:n eli liikenneministeriön puuhastelusta.
PRESS STOP!
Oheisen kolumnini mennessä painoon liikenneminnisteriö LVM lähetti kirjalliset vastaukset kolmeen kysymykseen.
1. Kuka vastaa liikenneympyröiden liikenneturvallisuuden vaatimukset täyttävästä toteutuksesta maassa?
Valtion maantieverkolla toteutuksesta vastaavat alueelliset ELY-keskusten liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueet. ELY-keskukset vastaavat maantieliikenteen sujuvuudesta ja turvallisuudesta alueillaan. ELY-keskukset toimivat Väyläviraston ohjaamina. Kunnat ovat omalla katuverkollaan itsenäisiä tienpitäjiä. Kuntien katuverkolla vastuu on kunnilla.
2. Kuka vastaa olosuhteiden mukaan vaihtuvia nopeusrajoituksia toteuttavien järjestelmien ja samalla niiden käyttöön liittyvän liikenneturvallisuuden vähenemisestä Suomessa?
Tieliikenteen liikenteenohjaustehtävistä vastaa Fintraffic Tie Oy. Väylävirasto ohjaa Fintraffic Tie Oy:n toimintaa.
3. Kuka vastaa nk. todellisen ajonopeuden näyttävien näyttöpylväiden/ näyttötaulujen ja niihin liittyvän liikenneturvallisuuden vähentymisestä / katoamisesta pää- ja valtateiden varsilta?
Valtion maantieverkolla kiinteistä näyttötauluista on päätetty luopua. Nykyisin tienkäyttäjällä on useita eri tapoja määrittää todellinen ajonopeutensa (esimerkiksi matkapuhelinsovellukset ja navigaattorit). Siirrettäviä nopeudennäyttötauluja käytetään edelleen lähinnä tilapäisjärjestelyjen ja harkinnan mukaan liikenneturvallisuuden perusteella muissakin kohteissa.
|