Vaikka harjasit auton puhtaaksi lumesta joka päivä, lumi peitti sen joka yö uudestaan. Ympärivuotisten suorituskyky ei lakannut ihmetyttämästä syvimmässäkään lumessa pikkuteillä.

Lusista 1-2 -kaistaiseksi muuttuva tie kohti Jyväskylää toi eteen myös kuorma-autojen vetämiä autojonoja. 2-kaistaisilla ohitusosuuksilla niistä pääsi sateessa ja pimeydessä turvallisesti ohi.

 

Autojonot toimivat varoitusmerkkeinä.

Kokemus opettaa varomaan niitä. Niissä voi sattua mitä tahansa. Jää joko hännille reilulla välimatkalla edellä ajavaan tai yritä ohi.

 

Jyväskylä toi harmaan päivän. +1C muuttui -1C:ksi ja sade alijäähtyneeksi tihkuksi. Ajourissa asvaltti muuttui pääkalloliukkaaksi. Ohut lumikerros ajourien välissä tarjosiyllättävän hyvää pitoa. 3-5 auton jonoja alkoi tulla perä edellä vastaan. Ne kulkivat 10-15 km/t sallittua hitaammin. Ohitusten jälkeen paluu ohuen lumipeitteen yli ajouriin lipsutteli herkästi autoa sivusuunnassa. Ympärivuotisten vankka pito lumessa ihastutti.

 

Viitasaaren tasalta jäätävä tihku muuttui lumisateeksi. Tuuli puhalsi lunta asvalttia pitkin. Valkoinen reunaviiva ja ohituskieltoviivat välkkyivät lumen läpi ja katosivat vähitellen lumen alle. Kuka idiootti vaihtoi keltaiset keski- ja reunaviivat lumivalkoisiksi lumi-Suomessa – muka myötäjäisinä kansainvälisyydelle? On sitten satoja liikennekuolemia omatunnollaan! Punaoranssi olisi oikea väri reuna- ja keskiviivoille Suomssa.

 

Pihtiputaalta Joulunalusliikenne pohjoiseen vilkastui.Päivä pimeni, lumentulo kiihtyi, näkyvyys heikkeni. 80 km/t perusrajoitus vaihtui yhä useammin satasen osuuksiksi ja autojen nopeuserot kasvoivat suuriksi.

 

75-60 km/t matelevat autojonot lisääntyivät ja kasvoivat. 5-10 auton jonoista ei päässyt kerralla ohi. Pakko löytää hetkellinen ”väliasema” jonon keskeltä. Tiiviisti pakkautuva jono elää kuin haitari. Nopeus vaihtelee ja välimatkat edellä ajaviin ovat hullun pieniä. Jono on vaarallinen muodostelma, josta usein tehdään harkitsemattomia irtiottoja.

YHTEISPELILLÄ SE SUJUU

Jonon ensimmäisenä ajavalla on oikeus ajaa juuri niin hiljaa kuin turvalliseksi tuntee. Sen takana toisena ajava synnyttää jonon ajamalla tiukasti kannoilla. Kolmanneksi perään tullut joutuu ohittamaan kaksi edellä ajavaa kerralla – tai jäämään kolmanneksi ja kasvattamaan jonoa.

 

Pakko kysyä: Miksi Suomessa jonon ensimmäisenä ajava viis välittää (taustapeilistä) taakseen kertyvästä jonosta osaamatta poiketa tien sivuun päästämään peräänsä kertyneet ohi? Ja miksi jonossa kakkoseksi jättäytyvä ei huomaa jättää niin pitkää väliä ensimmäisenä ajavaan, että takaa tulevat pääsevät väliin ja siitä ”jonoveturin” ohi?

 

Kärsämäelle mennessä ja siitä Rantsilan tasalle ilman lämpötila oli pudonnut kolmeen pakkasasteeseen. Lumen tulo oli yltynyt myrskyksi ja näkyvyys umpipimeässä pudonnut minimiin. Yhä useammin kuorma-auto veti lunta sakeasti pöllyttäen pitkiä jonoja 75-80 km/t nopeudella satasen alueilla. Ohituksessa oli pakko päästä ensimmäiseksi kuorma-auton perään ja siitä tiirailla pöllyävän lumiesteen läpi päättelemään vastaantulevan valoista, riittikö suoraa kuorma-autonkin ohitukseen.

 

Liikenneministeri Timo Harakka, missä liilkenteen yhteispeli?

Kaksi kesää ja jo kolmatta talvea ajetut ympärivuotiset renkaat kuljettivat varmasti kuin parhaat talvirenkaat kaikkiaan 2 000 km:n lumisella testimatkalla.