Auto-, tekniikka ja kuljetus

[Uusin lehti]

Uusin lehti

SUURENNA TEKSTI  PIENENNÄ TEKSTI
Tilaa Osta digilehti Ajolinja Kty Smoto

 ATK kysyy

Oletko jo suorittanut ammattipätevyyskoulutuksen?

Kaikki 35 tuntia (20%)

Osittain (20%)

En vielä yhtään (60%)


Vastaa

Klikkaa Lue lisää
Atk 30 vuotta -artikkeliin

Kustantaja
B Yhtiöt Oy
Yhteystiedot
Hallituksen puheenjohtaja
Klaus Bremer
Julkaisujohtaja
Heikki Laurell
Päätoimittaja
Klaus Bremer
Toimituspäällikkö
Harri Onnila
Yhteystiedot
Ilmoitusmyynti
Matti Pöntynen
Okko Pallari
Yhteystiedot
Tilaajapalvelu
Yhteystiedot
Osoite
Nuijamiestentie 5 A
00400 Helsinki
Avaa kartta
Puhelin (vaihde)
09-547 621
Fax 09-547 622 46
Sähköposti: autotekniikka@boy.fi Vakituiset avustajat
Matti Aarnio
Pertti Kakko
Erkki Kanerva
Reino Laukkanen
Pentti Mustonen
Kimmo Salin
Ulkoasu
Ismo Kivelä, AD
Painopaikka
Auranen, Forssa
ISSN 0357-4466
Jury Kumppanit

Atk 30 vuotta

Pikalinkit:
1979-1984
1985-1989
1990-1994
1995-1999
2000-2004
2005-2009

Auto, tekniikka ja kuljetus 30 vuotta

Suomalaisen ammattiautoilun ja logistiikan erikoislehden historiaa

Auto, tekniikka ja kuljetus -lehti täytti vuoden 2009 alussa 30 vuotta. Alkuaikojen kahden miehen naftan maku suussa synnyttämästä julkaisusta on kehkeytynyt pohjoismaiden johtava alansa julkaisu ja ammattilaisten arvostama puolueeton lehti.

30 vuotta on harvinaisen pitkä taival erikoislehden kohdalla. Paljon on maailmassa muuttunut, mutta paljon on myös ennallaan. Vaikka lehdenteon välineet ovat kehittyneet ja muuttuneet samoin kuin lehden sivuilla esittäytyvä ammattiautoilun ja logistiikan maailma, tehdään lehteä sillä samalla kipinällä kuin kolme vuosikymmentä sitten.

Pysyvää on myös ollut usko suomalaiseen työhön ja sen tekijöihin - liikenteen ja kuljetusalan ammattilaisiin rasvamontun pohjalta reittilentokoneen ohjaimiin.

Tässä lyhyt katsaus ATK:n historiaan!

1979-1984






Vuoden 1979, ja samalla historian ensimmäisessä Auto, tekniikka ja kuljetus -lehdessä testattiin tietysti kuorma-autoja sekä Volvon rungolle rakennettua Wiiman M300-bussia. Taksityyppejä otettiin jo alusta alkaen, testissä olivat tänä päivänä niin tolkuttoman vanhanaikaisilta tuntuvat Peugeot 304 ja 504 kuin selvästi modernimpi ja pienempi 305:kin. VW:n uusi "ihmediesel" löytyi uusiutuneen Passatin keulalta, ja tuolloin ripeää 21 sekunnin kiihtyvyyttä 0-100km/h välille sekä 136km/h huippunopeutta äimisteltiin - ja Toyota Hiace sai ensimmäistä kertaa dieselmoottorin keväällä tuona vuonna.

Vuoden 1980 lopulla lehden kestotestissä ollutta Wartburg 353W -farmaria kiiteltiin: 45 000 kilometrin kestotestitaipaleella auto ei ollut jättänyt kertaakaan tielle. Vuonna 1980 AAW:na tunnettu, kohuliikemieheksi tituleerattu Antti Aarnio-Wihuri oli juuri ostanut P. Lumiahon kuljetusliikkeen.

Seuraavan vuoden alussa läpikäytiin Mersun uusia V8-dieseleitä ja ennustettiin Comprex-ahtimen jyräävän alleen perinteiset turbokoneet sekä tietysti varsinkin imudieselit. Vuoden 1981 kesällä toimitusjohtaja Tarmo Laine Espoon Auto oy:stä manaili hyvistä kuljettajista olevaa huutavaa pulaa - ihan kuin historialla olisi taipumus toistaa itseään?

Vuonna 1982 maahan saatiin uusi kekkonen, kun Mauno Koivisto astui presidentin virkaan, ja pääkirjoituksessa Heikki Laurell patistelikin tätä turkulaista lentopalloilijaa tarttumaan toimeen kuljetusyrittäjien hyväksi. Onneksi maassa oli myös pukki kaalimaan vartijana, nimittäin ajokortiton liikenneministeri Wahlström. Volvo esitteli uuden, liki 200 000 markkaa maksaneen edustusauto 760:sen, jonka suorat perilliset elivät 90-luvun lopulle asti. Vuoden kuorma-autoksi Suomessa valittiin Scanian tuore GPR.

Seuraavan vuoden nelosnumerossa pohdittiin kysymystä NMT vai ARP - ja kerrottiin että Suomessa autopuhelin on työväline, muualla maailmassa vielä statussymboli. Scanian uusi vaihderobotti ennusti tulevaisuutta parinkymmenen vuoden päähän. Loppuvuodesta 1983 vertailtiin kahta postilaatikon kokoista pakettiautoa, Daihatsu 850 Cab:ia ja Suzuki Carrya. Lisäksi ihmeteltiin suomalaisen viranomaisen penseyttä lukkiutumattomia jarruja kohtaan: Autorekisterikeskuksen Pekka Calonius kertoi huojentavan tiedon, ettei ABS-jarruista ole kuitenkaan enää välitöntä vaaraa liikenteessä!

Vuoden 1984 kolmosnumerossa julkaistiin Vuoden Väläyttäjät. Kilpailun ideana oli löytää autoilijan arkea helpottavia keksintöjä, joita ei vielä löydy käytöstä. Helsinkiläisen, tuolloin 15-vuotiaan koulupojan Vesa Raatikaisen idea bussin ovien ulkopuolelle asennettavasta, autosta poistumista helpottavasta valosta nostettiin kärkikolmikkoon - ja kuinka ollakaan, paikallisliikenteen busseista löytyy tuollaiset valot ovien ulkopuolelta myös tänä päivänä.

Vitosnumerossa Korpivaaran silloinen toimitusjohtaja Juhani Ahdekivi manasi autojen "uittoa" ulkomailta ja ennusti että kotimaisten, virallisten maahantuojien kilpailu tulee pudottamaan harmaatuojat pois. Toive tietysti osittain toteutui pitkäksi aikaa kiitos kuluttajaystävällisen verotuksemme - onneksi tässä asiassa tuli avuksi EU.

1985-1989





Vuosikymmenen puolivälissä Volvolla kehiteltiin modernin kuuloista hybridibussia - siis ei sellaista nykyajan versiota, vaan mallia jossa jarrutusenergia taltioitiin hydrostaattisella voimansiirrolla paineakkuihin. Kiihdytettäessä energiaa voitiin taas siirtää vaihdelaatikon kautta vetopyörille. Sama tehdas esitteli myös elektronisen luistonestojärjestelmän henkilöautopuolen 700-sarjan turbomalleihin - keksintö joka alkaa olla arkipäivää vasta nyt. Vuoden 1985 nelosnumerossa pohdittiin tietokoneen käyttöä kuljetusyrityksissä ja neuvottiin pienyrittäjää oikeanlaisen koneen ostossa. Ysinumeron pääkirjoituksessa suomittiin suomettumispolitiikkaa, joka koski kahdelle Rolls-Roycelle anottua liikennelupaa, ja tarkemmin vielä siitä syntynyttä valitusrumbaa.

Seuraavana vuonna vertailtiin auton koristelua ja firman tunnuksiin värittämistä otsikolla "Maalaus vastaan teippaus", pääsemättä sen kummempaan lopputulokseen. Teippaustekniikat kehittyivät sittemmin hurjasti, mikä näkyy nykyään katukuvassa helposti.

Vitosnumeron linja-autotestissä kehuttiin Neoplan Jetlinerin ajo-ominaisuuksia, mutta moitittiin työn laatua ja hintaa. Numerossa 10/1986 käsiteltiin voittopuolisesti puuautoja ja metsäkoneita omassa erikoisosiossaan.

Liikkuvan poliisin lakkauttaminen oli, ties kuinka monettako kertaa, tapetilla vuoden 1987 ensimmäisessä numerossa. Poliisiylijohtaja Olli Urponen kuitenkin rauhoitteli autoilevaa kansaa sanomalla, ettei organisaation alasajoa ole näkyvissä, mutta toivoi samalla lisää rahaa toimintaan. Pari numeroa myöhemmin käsiteltiin bussien sammutusjärjestelmiä, ja kerrottiin bussipalojen olevan harvinaisia Suomessa. Tekninen kehitys on johtanut edelleen bussien tekniseen monimutkaistumiseen ja bussipaloihin viime aikoina. Olisiko niille keskussammutusjärjestelmille jo tilausta?

Vuoden 1988 puolelle tultaessa Suomessa oli nousukausi melkeinpä kuumimmillaan, mutta ATK:n toimittajat hytisivät Rovaniemellä testatessaan Mersun 2235:sen tukkirekan ASR-vetoluistonestojärjestelmää.

Kekkoslovakialaista meininkiä jatkoi puolestaan Autorekisterikeskus, joka pyrki kieltämään bussiyrityksen nimen teippaamisen auton keulaan, sekä estämään liikennöitsijän nimen liittämisen bussin kyljestä tai perästä löytyvään kynäruiskumaalaukseen. Syitä moiseen voitiin vain ihmetellä - ja voidaan edelleen. Saman vuoden loppupuolella vertailtiin Sisun, Mersun, Ivecon ja Volvon suurimpia yhdistelmävetureita yhteispohjoismaisella vertailutestillä, jonka reitti ulottui Helsingistä Osloon asti.

Auto, tekniikka ja kuljetus täytti 10 vuotta seuraavana vuonna, mutta juhlanumerossa ei kovin suurella intensiteetillä paneuduttu tämän merkkipaalun saavuttamiseen. Nelosnumerossa toimittaja Jari Kaalikoski vietti päivän Helsingissä ambulanssimiehistön kyydissä, tarina on karua luettavaa vielä tänä päivänäkin. Vuoden viimeisessä numerossa tyypitettiin oman aikansa erikoinen ilmiö, silloisen autoetuverotuksen synnyttämä Ford Sierra Stockmann Turbo. Onko näitä pelejä vielä jollain jäljellä?

1990-1994




Uusi vuosikymmen alkoi kasinotalouden rulettipöydän vinkuessa laakerit punaisena. Ensimmäisessä lehdessä julkistettiin valinta Vuoden Kuorma-autoksi, Mersun SK-sarja, Ivecon selvästi kevyemmän luokan TurboDailyn jäädessä niukasti kakkoseksi. Seu

raavassa numerossa tyypitettiin aina kohtuullisen hyvin myyneen Fiat Ducaton nelivetoinen painos ja kerrottiin Saabin uuden 900S:n olevan suunniteltu olosuhteisiin, joissa bensiini maksaa kympin litralta. Näennäisestihän sekin aika on nähty, mutta ostovoimaan nähden bensa taisi pari vuotta sitten olla halvempaa kuin 19 vuotta sitten!

Kuutosnumerossa oli esittelyssä tulevaisuuden tekniikkaa edustanut Neoplan Metroliner, hiilikuiturunkoinen linja-auto jolle povattiin valoisaa tulevaisuutta. Vuotta myöhemmin alkanut Persianlahden sota taisi vaan nostaa mustan ihmeaineen hinnan bussitehtaiden kannalta turhan korkealle.

Vuoden 1991 kakkosnumerossa kartoitettiin markkinoilta löytyviä NMT-puhelinvaihtoehtoja, joiden lukumääräksi maassa kerrottiin 225 000 ja keskihinnan pudonneen reilusti. Uusia isoja, vanhan liiton puhelimia sai noin 6000 markalla, mutta pienet käsipuhelimet maksoivat helposti tuplaten tuon. Painoa keveimmillä luureilla oli muuten miehekkäät 350 grammaa!

Kolmosnumero oli ilmakuljetuksien erikoisnumero, jossa kerrottiin Finnairin etsivän omaa rahtikonetta ja ottaneen juuri käyttöön MD-11:n matkustajaliikenteessä, ensimmäisenä muuten maailmassa. Kun samainen kehäraakki löytyy edelleen "ison F:n" kalustosta, saattaa Finnair olla myös viimeinen sen käyttäjä.

Vuoden toiseksi viimeisessä numerossa testattiin Renaultin AE 385 Ti Magnum, jonka kerrottiin olevan kuskien mieleen, mutta maahantuojalla olevan vielä tekemistä vakuuttaessaan ostajakunta kamppeen teknisestä toimivuudesta. Euroopan ensimmäinen poleteilla toimiva itsepalvelu-autopesula otettiin käyttöön Itäkeskuksen parkkihallissa Helsingissä ja hätänumero muuttui 112:een.

Lama-Suomi otti pohjakosketuksia vuonna 1993. Ensimmäisessä numerossa testattiin vihertäviä eko-dieselpakuja muun muassa Volkswagenilta ja Mazdalta ja kehuttiin autoilijan suurinta ystävää Heikki "Tötterö" Kuitusta henkilöautopohjaisten pikkupakettiautojen jatkuvasta vainoamisesta.

Loppuvuodesta kyseltiin valtion tulosvastuun perään ja haluttiin muun muassa tuolloinen liikenneministeri Ole Norrback vastaamaan tekosistaan tulosvastuututkimuksen merkeissä.

Vuonna 1994 Auto, tekniikka ja kuljetus täytti 15 vuotta ja Klaus Bremer muisteli ensimmäisen lehden naftanmakuisia synnytyskipuja. Tila-autobuumi teki tuloaan, sillä useampikin eurooppalainen valmistaja esitteli ensimmäisiä uuden aallon vankkureitaan. Tolpilla kyseiset pelit eivät ole vieläkään mainittavasti yleistyneet, mutta ATK muisti myös laitetta, josta koko keksintö on saanut alkunsa, Fiat 600 Multiplaa.

Arctic Testissä koeponnistettiin kevytkuorma-autojen veroluokkaan kuuluvia pelejä, Ford Transitista Volkswagen LT 35:een. Puolivälissä vuotta näytettiin taitelijan näkemys Sisun puutavara-autosta vuodelta 2012. Melko futuristinen muurahaista muistuttava monitoimilaite antaa siis odottaa itseään vielä muutaman vuoden…

1995-1999




Noususuunta oli alkanut 90-luvun puolivälin ohituksen yhteydessä. Taksiliiton puheenjohtaja Yrjö Mäkinen vaati kuljettajia kuriin, Scania testasi uutta neliventtiilikonetta Keski-Suomessa supersalaisissa testeissä ja Mersu esitteli uuden Sprinterin, VW LT:n kanssa rakenteensa sittemmin jakaneen kevytkuorma-auton. Kesän jälkeen tyypitettäväksi saatiin taksiluokan uusi kuningas, Mersun täysin uusi E-sarjalainen jota luonnehdittiin taksimiehen lottovoitoksi - tunnottomasta ohjauksesta huolimatta.

Vuodenvaihteen 1995-96 tuplanumerossa käytiin katsastamassa rengastestauksen saloja Espanjan Almeriassa. Autokaupan kerrottiin olevan vähitellen matkalla normaalitasoon tunnuslukujen valossa, ja saman vuoden vitosnumerossa testattiin Scanian hieman aikaisemmin esittelemä R124 LA4x2NB 400. Kesänumerossa 6-7 kerrottiin Renaultin kihlanneen Sisun, ja loppuvuoden numerossa esiteltiin uutuus, toistakymmentä vuotta sellaisenaan tuotannossa säilynyt Ford KA.

Vuosi 1997 aloitettiin koeajamalla Scania P94D sekä ikinuoreksi luonnehdittu Land Rover Defender 110. Arctic Truck Testin rinnalle sittemmin tulleessa pakettiautojen talvitestissä voittajaksi nousi Volkswagen LT, kokolailla identtisen kaksoissisarensa M-B Sprinterin jäädessä hiuksenhienosti kakkoseksi. Seuraavan numeron rekkatesti sisälsi dramaattista kuvamateriaalia, kun Mersun Actros oli saatu pitkälle aurauskeppien välin ulkopuolelle, onneksi hyvin pienin vaurioin.

Kesän bussiekstrassa koeajettiin muun muassa Volvon pohjalle tehty Carrus Vega sekä Suomen Turistiauton väreissä ollut Ikarus 415. Syksyn kasinumerossa äimisteltiin KiitoSimeonin laatusertifikaattia, ensimmäistä laatuaan kuljetusyrityksessä sekä koeajettiin Amerikan-herkkua Chevy Vanin muodossa.

Vuoden loppua kohden mentäessä itärintamalta kuului uutta ja kummallista, kun Skoda esitteli ensimmäisen täysin VW-aikakauden tuotteen, Octavian. Helsingin uusi satama oli tuolloin jo tapetilla, ja selvästi vahvimmaksi logistisesti osoittautui Vuosaari - kuten tiedämme.

Vuosi 1998 toi DAF:in Suomen markkinoille voimalla, nyt ainakin kolmatta kertaa. Maahantuojan toimitusjohtaja Jarmo Vuola manasi Suomessa arvostettavan vaihtoautot käsittämättömän korkealle, ja että kuljetusyrittäjä sai (jo tuolloin) autonsa edullisemmin Euroopasta - eipä yllätä jälkiperspektiivistä katsoen mitenkään.

Alkukesän bussiekstrassa kerrottiin HKL:n siirtyneen maakaasukauteen ja povattiin bussikilpailun kiristymistä Ivecon ja Renaultin bussitoimintojen yhdistymisen myötä. Vuoden viimeisessä numerossa kerrottiin Helsingin Kamppiin rakenteilla olevasta uudesta bussiterminaalista, jonka arvioitiin olevan käytössä vuonna 2003.

Vuosituhannen viimeinen promille pyörähti käyntiin 20-vuotisjuhlanumeron merkeissä. Tekijät muistelivat jo aikuisiän kynnyksellä olevan lehtensä alkutaipaleita, koeajoivat DAF 85CF:ää ja eduskuntatyössä tuolloin mukana ollut Klaus Bremer kirjoitti perusteellisen ja suorasanaisen selvityksen suomalaisen autoverotuksen mielivaltaisuudesta. Tapaus Siilin käynnisti koko kankean järjestelmän kääntymisen kohti sivistysvaltioiden systeemiä. Talvitestissä ajettiin nelivetoisten avolavojen kirjavaa joukkoa aina VW Transporterista Land Rover Defenderiin asti.

2000-2004




Uusi vuosituhat ei kaatanut ATK-järjestelmiä eikä pudottanut lentokoneita taivaalta. Pakettiautovalmistajille putosi kylläkin pommi, kun Ford esitteli täysin uudistuneen Transitin, joka kiilasikin talvitestissä toiselle sijalle.

Keväällä kiiri Euroopasta yrityskauppatietoa, yhtenä esimerkkinä Volkswagenin ostettua määräysvallan Scaniasta suoraan Volvon nenän edestä. ATK:n viitosnumerossa käytiin tutkimassa tukkirekkarallia Idahossa asti ja saman numeron taksitestissä koeajettiin tolppien vakiokalustoon liittynyt Volvo V70. Vuotta aikaisemmin tapahtunut Heinolan bussiturma ajoi Onnettomuustutkintalautakunnan johtajan Kari Lehtolan ATK:n tenttiin, ja vuosikymmenen alun tekno-osakkeiden notkahdus sai aikaan myös autokauppaan pienen, tilapäisen uskonpuutteen.

Opelin esiinmarssi myös tavara-autopuolella kiristi kilpailua vuoden 2001 alkumetreillä. Seuraavan numeron talviseen pakettiautotestiin Vivaro ei kuitenkaan ehtinyt, mutta ATK paikkasi vajeen kansikuvalla, jossa yläosattomat testiryhmäläiset kokeilivat pakujen lämmityslaitteen tehoa Suomen Lapissa - ainoa vika lukijoiden kannalta oli että yläosat oli riisuttu karvaisilta äijiltä, ilmeisen lämpöhalvauksen riskin minimoimiseksi.

Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen pääsi tenttiin, ja ilmaisi suurimmaksi huolenaiheekseen kuljetusyrittäjäjoukon keski-iän kohoamisen. Lahden Seudun Ulataksi Oy lähti uraauurtavaan kokeiluun satelliittipaikannukseen perustuvalla kyydinvälitysjärjestelmällä, ja turvavöitä vaadittiin bussien varusteeksi huiman näköisillä kolaritestikuvilla ryyditettynä. Volvo esitteli ensimmäisen oman henkilöautoihin tarkoitetun dieselmoottorinsa D5:n.

Vuosi 2002 aloitettiin Mersun uuden E-korin taksikoeajolla, ja vuoden kolmosnumerossa julkaistu Arctic Truck Test laajeni entisestään mittausteknologian kehittymisen myötä. Nelosnumeron täyttivät kevyemmät nelivetopelit, kun pick-upien vertailutestin lisäksi koeajoon joutui Jeep Grand Cherokee varustettuna Mersun 2,7-litraisella dieselkoneella, sekä huomattavasti kompaktimpi Suzuki Grand Vitara.

Vitosnumerossa pohdittiin auttaako internet kalustohankinnassa ulkomailta, ja numerossa 10/2002 Volvo Kuorma-autorahoituksen johtaja Lisbeth Lindqvist kertoi auton omistamisen olevan vanheneva vaihtoehto.

Seuraavana vuonna Volkkari toi päivänvaloon sekä viidennen polven Transporterin, että uuden tila-auto Touranin, josta povattiin Passatin korvaajaa tolpille. Taksityypitykseen joutui myös kasvonkohotuksen saanut Volvo S80. Scanian teknisten uutuuksien esiinmarssia valotettiin nelosnumerossa, ja vuoden viimeisessä numerossa Osuuspankkien Keskuspankin rahoitusjohtaja Jukka Kajander kertoi kuljetusyrittäjien rahoitustilanteen tervehtyneen.

Tasan viisi vuotta sitten, numerossa 1/2004 muisteltiin luonnollisesti 25 vuotta täyttänyttä Auto, tekniikka ja kuljetus-lehteä sekä kerrottiin autokaupan tehneen uusia ennätyksiä. Nelosnumerossa kerrottiin viisiakselisten maansiirtoautojen olevan tuloillaan, ja kasinumerossa Taksiliiton toimitusjohtaja Lauri Säynäjoki selvitti pelisääntöjä joilla taksibisnes on valmis ottamaan vastaan uuden kilpailun. Vuoden viimeisessä numerossa testattiin kilohinnaltaan lehden historian kovin peli, ultrasuperluksus-luokkaan kuuluva Maybach 62.

2005-2009




Vuoden 2005 alussa vertailtiin huolto- ja korjaussopimusten etuja otsikolla "Jatkettu takuu vai suojeluraha?" Arctic Van Testissä kollattin läpi pieniä kaupunkipakuja ja Teboilin johtaja Martti Suikkanen kertoi öljy-yhtiön hakevan lisää volyymia. Alkuvuonna vertailtiin myös pikkubussien ikkunoiden huurtumista, joissa tuplalasi havaittiin odotetusti yksinkertaista ikkunaa helpommaksi tapaukseksi.

Seuraavana vuonna talven rekkatestissä vastakkain asetettiin MAN TGA, Scania R470 ja Volvo FH440. Testiryhmää pohditutti erityisesti Euro 4-päästönormien mukaisen moottorin toimivuus arktisissa olosuhteissa. Keväällä vierailtiin Nastolassa, Lahden Autokori Oy:n toimitusjohtajan pakeilla, joka kertoi globalisaation aikakautena huojentavan tiedon: uusi bussitehdas rakennettaisiin naapurikaupunkiin, kaavaillun Viron ja Puolan sijasta. Vanha sotaratsu Toyota Hiace sai reilumman kasvonkohotuksen, ja Nissan rynni kotimaan markkinoille myös keskiraskaalla kalustolla.

Vuoden 2007 aikana vihreät arvot alkoivat näkyä muuallakin kuin siihen vihkiytyneiden puolueiden julistuksissa. ATK raportoi alkuvuodesta laajalti biopolttoaineen kokonaisenergiatehottomuudesta, ja kävi vertailemassa Scanian ja Volvon suurimmat rekkaveturit Suomen Lapissa. Vitosnumerossa Satakunnan Liikenteen Harri Peltonen julisti Suomen olevan linja-autojen maa, vaikka edellisenä vuonna avattu Kerava-Lahti-oikorata imaisikin lähellä rataa asuneita työmatkailijoita junan imuun. ATK aloitti Fiat Doblo Multijetin kestotestin.

Viime vuosi, 2008, startattiin vielä tukevassa etunojassa mitä maailmantalouden näkymiin tuli. Polttoaineet kallistuivat roimasti kesää kohti mentäessä kehittyvien talouksien kasvaneen kysynnän sekä kesän muoti-ilmiöksi muodostuneen öljyfutuurikeinottelun johdosta. Kauden muotiväriksi muodostui vihreä, kun autojen verotus muutettiin päästöpohjaiseksi.

Talvisen pikkubussivertailun voittajaksi kruunattiin Mercedes-Benz Vito, niukasti VW Caravellen ja Ford Tourneon ohi. Vuosaaren satama avattiin, ja Subaru esitteli pirssimiehiä kiinnostavan uutuuden, dieselbokserin. Suuret amerikkalaiset autovalmistajat natisivat liitoksissaan, ruinaten miljardien avustuspakettia vahvasti alijäämäiseltä valtiolta. Vuoden loppua kohti mentäessä talouden näkymät synkistyivät nopeaa vauhtia, mikä nykäisi polttoaineiden hintoja jopa nelisenkymmentä prosenttia alaviistoon. Mutta Auto, tekniikka ja kuljetus siirtyi neljännelle vuosikymmenelleen optimistisin odotuksin…

© Auto, Tekniikka ja Kuljetus 2007