Sonja Lehtosen Kaakkois-Suomen tiepiirille tekemästä diplomityöstä käy ilmi, että liikenteen sujuvuus ja jonoutuminen johtuvat lähinnä liikennemäärästä. Raskaan liikenteen osuus ja kokonaisliikennemäärä vaikuttavat enimmäkseen vain ajoneuvojen keskinopeuksiin ja nopeuksien hajontoihin. Raskaalla liikenteellä ei näytäkään olevan liikennevirtaan niin suuria vaikutuksia kuin on oletettu ja raskas liikenne vaikuttaakin selvästi vain jonojen määrään.

Leveäkaistatie osoittautui tietyypeistä kaikista sujuvimmaksi, koska se mahdollistaa nopeat ohitukset ja nostaa sekä yksittäisten ajoneuvojen että koko liikennevirran nopeuksia. Myös leveäpiennartie osoittautui tietyypiksi, jolla raskas liikenne ei näytä muuta liikennettä häiritsevämmältä. Leveäpiennartie tosin osoittautui liikenteen sujuvuudeltaan kaikista heikoimmaksi.

Raskaan liikenteen kuolonkolariin joutuminen on viime vuosina vähentynyt. Tästä kertoo se, että ajoneuvojen määrä on kasvanut huimasti, mutta onnettomuuksien määrä ei. Raskas ajoneuvo on Suomessa osallisena keskimäärin joka neljännessä kuolemaan johtaneessa onnettomuudessa vuosittain, mutta pääaiheuttajana verrattain harvoin. Tutkimuksen mukaan raskaan liikenteen määrällä tai sen suhteellisella osuudella ei olekaan vaikutusta onnettomuusmääriin eikä onnettomuusasteisiin.

Vaikka raskaan liikenteen aiheuttamat turvallisuusvaikutukset korostuvat normaaleilla ja huonoilla teillä, kuolemaan johtaneita onnettomuuksia sattuu kaikista vähiten nimenomaan geometrialtaan huonolla Kaakkois-Suomen valtatiellä 26, jolla raskaan liikenteen osuus on suuri. Tietyypin alhaisemmalla 80 km/h nopeusrajoituksella on todennäköisesti myönteinen vaikutus sekä liikenneturvallisuuteen että onnettomuuksien vakavuuteen.
Lähde: Tiehallinto