Sivuluisua paloautolla

13.03.2020 00:00 Ajolinja
Tulosta

Kaarrejarrutuksessa on tilannenopeus nostettu 45 km/h:iin. Kuormattu säiliöauto lähtee rajuun sivuluisuun kartioiden sinkoillessa. Ilman kokeneen kuljettajan toimia ajoneuvon hallinta olisi menetetty pahemman kerran. Tositilanteessa esteeseen olisi törmätty rajusti tai ajauduttu ojaan.

Onnettomuuden sattuessa apu on saatava paikalle kelissä kuin kelissä – mutta oikealla tilannenopeudella. Ajolinja osallistui pelastushenkilöstön ajokoulutukseen Rantasalmella.
 
-Hätätilanteessa avunpyyntöön on vastattava ripeästi ja paikalle on mentävä kiireellä, mutta kaiken avain on turvallisuus, painottaa kouluttaja Janne Hyrkäs.


Kaarrejarrutus 35km/h nopeudella. Töttörökuja näyttää kapealta, mutta Hannu Niemen kokemuksella siitä selvitään ongelmitta.

Meneillään on liukkaankelin ajokoulutus. Tällä kertaa kohderyhmänä on Etelä-Savon sopimuspalokunnat, joista osa on ns. puolivakinaisia, ja loput vapaapalokuntia. Koulutuspaikkana on Rantasalmella sijaitseva Kuus-Hukkalan rata, jossa tilaa on riittävästi kaiken kokoisille raskaille yhdistelmille. Radalta löytyy paikat jarrutukselle, väistölle, kaarreajoharjoitukselle sekä mäkilähdölle.
 
- Liukkaanajonkoulutusta on järjestetty pelastushenkilöstölle muutaman viime vuoden ajan, ja kokemukset ovat olleet hyviä, Janne Hyrkäs kertoo.
 
Päivä alkaa kahvilla ja parituntisella intensiivisellä teoriaosuudella ajamisen riskeistä ja niiden hallinnasta. Sen jälkeen siirrytään käytännönharjoitteisiin neljän kouluttajan ohjeistamana.
 

Hälytysajoneuvoissa on käytössä mm. hiekoittimia ja ketjunheittimiä sekä perinteisiä irtoketjuja. Apuvälineiden käyttöä harjoiteltiin iltapäivällä.

PILLIKUUME
Teoriaosuudessa käydään läpi ennakoivaa-ajamista, sen merkitystä sekä asenteen vaikutusta ajokäyttäytymiseen. Kouluttaja Janne Hyrkäs ottaa esille myös niin kutsutun ”pillikuumeen”. Se on seurausta hälytystehtävän aikaan saamasta adrenaliiniryöpystä ja ajatusten keskittymisestä tulossa olevaan tehtävään.
 
- Kun hälytysajoneuvo lähtee tallista ja pillit pannaan päälle, iskee sokeus ja kuvitellaan kaikkien väistävän. Näin ei tilanne ole, Hyrkäs muistuttaa.
 
Vastuu on aina, ja ihan aina kuljettajalla! Olipa sää tai ympäristö mikä tahansa.
 
- Sopimuspalokuntien harteilla lepää iso vastuu maakuntien pelastustyöstä ja turvallinen perille pääsy on aina tärkeintä, Janne Hyrkäs toteaa.
Ajovireyteen voivat vaikuttaa perhesuhteet, työolot ja muut kuormitustekijät. Ne on vastuullisen kuljettajan osattava karistaa mielestään tai luovutettava ajovastuu paremman vireyden omaavalle.


- On meillä ollut hälytystehtäviä, joissa säiliöautoa ei ole uskallettu viedä perille saakka liukkauden takia. Onneksi on saatu vettä kohteesta muilla keinoin, Hannu Niemi kertoo yhdeksän vuoden palokuntakokemuksella.
Niemi on kuljettajakouluttajana Traffica Oy:ssä. Takana 26 vuotta ulkomaanliikennettä rekan ratissa.

NOPEUTTA POIS
Turvallisuuden kannalta kaiken avain on oikea tilannenopeus. Kun sääolot vaativat, ajonopeutta pudotetaan ja ennakoivat toimet kuten hiekoittimet, ketjut ja muut apuvälineet otetaan viipymättä käyttöön.
 
- Pelastajasta ei saa tulla pelastettavaa, Hyrkäs korostaa.
 
Nopeuden alentaminen jo 5 km/h on merkittävä lisä turvallisuuteen.


ABS-jarrut voivat lukkiintua alle 7 km/h nopeudessa. Nykyaikaisissa ajoneuvoissa elektroniikka estää moottorin sammumisen kevyissä jarrutuksissa, kun kytkintä ei ole painettu. Silloin eturenkaat saattavat lukkiutua, mutta auto jatkaa matkaa. Tilanteesta selvitään löysäämällä jarru tai painamalla kytkin pohjaan.

Ammattiliikenteeltä saatua palautetta käsitellään teoriaosuuden päätteeksi. Rahtiliikenne on toivonut hälytyspaikoille vähemmän sinistä valoa, mutta se toive ei ole mahdollinen.
 
- Hälytysajossa laki velvoittaa jokaiseen hälytysajoneuvoon siniset valot päälle, Hyrkäs perustelee.
 
- Sitä vastoin liikenteenohjauksellinen palaute otetaan vastaan ja jatkossa onnettomuuspaikan ohjaajat asetetaan kauemmas varoittamaan saapuvaa liikennettä, hän jatkaa.
 

Kouluttajat Janne Hyrkäs (vas.), Hannu Niemi ja Mika Manninen omaavat vuosien kokemuksen kuljettajakoulutuksesta. Heillä on liikenneopettajan pätevyyden ohella pitkä ja monipuolinen kokemus ammattiliikenteestä. Pelastuspuolen ajokoulutus on tärkeää, hälytysajossa on sattunut vahinkoja omissakin palokunnissa, miehet tietävät.

RADALLA KEILAT LENTÄVÄT
Radalla käytettävissä on pelastusajoneuvoja pakettiautosta raskaaseen säiliöautoon. Ajoneuvot ovat siinä kuormassa, jossa hälytyksiin mennään. Säiliöautoissa vettä on kyydissä noin 12 000 litraa, mikä tekee esimerkiksi kaarreajotehtävästä entistä haasteellisemman.
 
Koulutus alkaa mallisuorituksilla, joiden yhteydessä yksi kouluttajista tekee ajonäytteen eri nopeuksilla. Toinen kouluttaja kommentoi tilannetta kurssilaisille. Kun nopeutta nostetaan hieman, alkaa kokeneenkin kuljettajan oljenkorret huveta ja keilat lentävät komeassa kaaressa.
 
Näyttösuorituksia seuraa ohjatut harjoitukset. Ensin mennään palokuntien omalla kalustolla, jonka jälkeen koulutettavat vaihtavat entuudestaan tuntemattomiin ajokkeihin. Tässä kohtaa kouluttajat korostavat perehdytyksen merkitystä ja nappulatekniikan hallintaa.
 
- Oikeat vivut ja napit on löydyttävä selkäytimestä, kun tilanne tulee, Pekka Kotro selittää.


Kartiot saavat kyytiä, kun Petteri Järvelä tulee tilanteeseen ylisuurella nopeudella.
 
KOKEMUKSIA
Kurssilaisia haastatellessa porukan hajanaisuus nousee esille. Sopimuspalokunnissa ratin takana saattaa istua rahtialan ammattilainen tai juuri kortin saanut kaupan kassa. Siitä huolimatta jokainen kokee päivän erittäin tarpeelliseksi. Vastaavia koulutuksia toivotaan lisää.
 
Luvallinen liukastelu konkretisoi ennakoinnin ja nopeuden merkityksen onnettomuuden ja turvallisuuden välillä, kuuluu kommentti porukasta. Monelle tämä oli ensimmäinen kerta, kun sai tuntumaa raskaanajoneuvon käytökseen liukkaalla. Myös kouluttajien rautainen osaaminen ja kokemus saivat kovasti kehuja.


Raija Jääskeläisen ajokkina oli Scania P410 säiliöauto, jolla jarrutusväistöt onnistuivat hyvin.

FARMASEUTTI PALOAUTOKUSKINA
Raija Jääskeläinen Savonrannan sopimuspalokunnasta on tuttu näky sammutus- ja säiliöauton ratissa hälytystehtävillä. Koulutukseltaan Jääskeläinen on farmaseutti, mutta työskentelee Turvallinen maaseutu -hankkeen vetäjänä. Palokuntakokemusta on 10 vuotta.
 
Savonrannan alueella haasteena ovat lukuisat pienet mökkitiet, joita tehtävissä kuljetaan. Pahempia onnettomuuksia ei ole sattunut, mutta tien reuna on pettänyt kerran Jääskeläisen alta.
 
- Vastapenkka pelasti pahemmilta vaurioilta, Raija Jääskeläinen kertaa. Liukastelupäivän antiin Jääskeläinen on erittäin tyytyväinen.
 
- Nyt on aikaisempaa parempi tuntuma raskaan ajoneuvon hallintaan ja ennakoinnin merkitys sai kokonaan uuden tarkoituksen. Virheitä ei saa anteeksi. Hattua pitää nostaa raskaanliikenteen ammattilaisille, joille tämä on arkipäivää tien päällä, Raija Jääskeläinen sanoo.


- Sammutusauto pysyy hyvin hallinnassa, kun nopeus on riittävän alhainen, Mikka Mäkeläinen kertoo.

MIIKA JA P)#-SCANIA
Sammutusauto Scania P93M:n puikoista löytyy joroislainen Miika Mäkeläinen. Nuorukainen työskenteli 2,5 vuotta ensihoitajana Kuopion alueella, mutta opiskelee tällä hetkellä palomieheksi. Kuorma-autokortti taskussa on ollut vuoden.
 
- Meillä on juuri meneillään ajoneuvo- ja ajokoulutus, joten tämä päivä tukee koulutusta hienosti Miika Mäkeläinen tuumaa.


Kouluttaja Pekka Kotro (vas.) Juvalta sai kyytiä pelkääjän pukilla, kun Petteri Järvelä käskytti säiliöautoa. Tuli kerrattua fysiikanlait ihan käytännössä, Petteri Järvelä tuumaa.

NOPEUTTA JOPA 120 km/h
Pekka Kotrolla
on kokemusta palokuntatoiminnasta liki 50 vuotta. Palkkatyönään Kotro on toiminut kuljettajakoulutuksen parissa koko ikänsä, joko ajotutkintojen vastaanottajana tai logistiikan kouluttajana.
 
Pitkään historiaan mahtuu hälytysajosta yksi ”läheltä piti” tilanne. Silloin oltiin menossa säiliöautolla keikalle, kun kolmion takaa tuli henkilöauto eteen.
 
- Kyllä siinä ei paikallislehti olisi väliin mahtunut, kun keulan edestä auto sujahti. Jarrutin niin lujaa, että oikein jalkoihin sattui, Kotro muistelee.
 
Kotron mielestä koulutuspäivät ovat ensiarvoisen tärkeitä, koska ammattipätevyysdirektiivi on rajannut sopimuspalokuntalaisten kokemuksen hankkimismahdollisuuksia merkittävästi. Hälytysajossa kun ammattipätevyyttä ei tarvita.
 
- Nopeudenrajoitinta ei pelastusajoneuvoissa ole, joten nopeudet voivat nousta jopa 120km/h tasolle, mikä on kuorma-autolle kova kyyti kenen tahansa kuljettamana, Kotro sanoo.

Teksti ja kuvat: Jussi Löppönen

TILAA AJOLINJA!