Scania R420 8x2 on vuosimalliltaan 2006. Nosturina on Effer 850.
Mäkelän veljekset nostelevat kahdella Effer-nosturisella Scanialla Etelä-Pohjanmaalla. Vahvuutena on ammattitaidon ja palvelun monipuolisuus.
- Velipojan kanssa kahdestaan näitä nostohommia hoidetaan ja isäukko tuossa nyt vielä vähän rahtipuolella harrastelee. Katsotaan nyt, koska malttaa eläköityä, Samuli Mäkelä naurahtaa.
Yrityksen virallinen nimi on Kuljetusliike A. K. Mäkelä Oy. Aputoiminimi Lakeuden Nostokuljetus kertoo enemmän päätoiminnasta.
Mäkelän veljeksistä Samuli.
NOSTELLAAN, AUTELLAAN
Viime vuosina kuorma-auton alustalle asennetut nosturit ovat yleistyneet rakennustyömailla. Mobiilinostureihin verrattaessa nosturiautot ovat ketterämpiä ja niillä voidaan tarvittaessa myös kuljettaa tavaraa. Oma etunsa on myös sillä, että kaukosäädöllä toimivan nosturin kanssa ei tarvita radiopuhelimia ja pystytään toimimaan siellä missä tapahtuu.
- Meillä on työmailla toimintaperiaatteena, että tehdään nostojen välissä vähän muutakin. Välillä naulataan ja kannetaan lautaa, kuluu siinä itselläkin päivä paremmin, kun ei seiso toimettomana. Tämän asian tilaajat tietävät tässä lähitienoilla ja se on tavallaan meidän vahvuutemme, Samuli Mäkelä kertoo.
Suurin osa Lakeuden Nostokuljetuksen työmaista on sadan kilometrin säteellä. Koska rakennusala ja teollisuus ovat pääasiallisia asiakkaita, keikkamäärä on kiinni suhdanteista.
- Velipojan kanssa kaksin näitä pyöritetään. Hiljaisempina aikoina ehditään sitten itsekin vähän lomailla. Ammattitaitoista tuuraajaa tahtoo olla vaikea löytää, Samuli Mäkelä toteaa.
Scaniassa on kantavuutta seitsemän tonnia.
PERUSTOIMIVIA EFFEREITÄ
Molempien autojen päällä on nosturina Effer 850, vanhempi vuodelta 2007 ja tuoreempi vuodelta 2011. Nosturien 85 tonnimetrin kokoluokka on toistaiseksi piisannut. Autojen omamassa on noin 28 tonnin eli kantavuutta jää seitsemän tonnia.
- Tarvittaessa saadaan lavan tilalle vetopöytä. Kärryjä on pihassa eli isommatkin kuljetukset kyllä onnistuvat, Samuli Mäkelä lupaa.
Hydrauliset jatkeet piisaavat vaakatasossa 35 metriin asti. Kylmillä jatkoilla ulottuvuutta saadaan jatkettua 42 metriin. 1 000-kiloinen taakka nousee vielä 30 metristä.
- Efferit ovat luotettavia perustoimivia nostureita ja kokoluokka on suhteellisen järkevä. Vanhemman nosturin vaihto on kohta edessä, katsotaan mikä tuo sitten tulee olemaan, Samuli Mäkelä miettii.
Lakeuden Nostokuljetuksella ei ole omaa kokemusta paljoa muista nosturimerkeistä. Käyttäjäkokemuksia ja hintakehitystä seurataan kyllä eri mallien välillä.
- Toki on niin, että isolla pystytään hoitamaan pienenkin työt, mutta homma ei toisinpäin toimi. Isomman nosturin alla täytyisi olla isompi alustakin tietysti. Siinä on monta asiaa, jotka pitää ottaa huomioon, kun uusimisen aika tulee, Samuli Mäkelä ynnäilee.
Molemmtat nosturiautot on varusteltu KKP-Tuotannolla Kuusamossa. Pienemmät huollot sekä letkujen vaihdot hoituvat omissa tiloissa. Suurempien hydrauliikkamurheiden sattuessa käydään Lakeuden Hydrolla Seinäjoella.
- Perushommat tehdään mahdollisimman pitkälle itse. Jos tulee muun tekniikan kanssa ongelmia, niin otetaan yhteys Maanteille Tuusulaan. Puhelimenkin välityksellä selviää moni asia hienosti, Samuli Mäkelä kehaisee.
Vanhemman nosturin vaihto on kohta edessä, Samuli Mäkelä toteaa.
MIELEENPAINUVAT KEIKAT
Jokainen nosto ja työmaa ovat oma suorituksensa kaikkine muuttujineen. Mieleenpainuvinta keikkaa kysyttäessä menee miehellä hetki tuumatessa. Yksityisiltä asiakkailta saatu hyvä palaute jää ainakin mieleen.
- Joku saunan siirto tai vastaava kun käydään tekemässä yksityiselle. Kun tilaajalla ei ole mitään kosketuspohjaa, kuinka tällaiset hommat hoituvat. Rutiininostoksi kun sitä itselle sanoisi, niin sitä sitten ihmetellään ja kehutaan, kuinka on ammattitaito hanskassa, lämmittäähän sellainen, Samuli Mäkelä toteaa.
Hetken kuuntelen muisteloja ylileveistä saunoista ja taisi tarinoissa nousta vanhoja junanvaunujakin. Mutta yksi keikka särähtää omaan korvaan, joka jäisi itseltä tekemättä.
- Pari talvea takaperin olin Paukannevalla nostelemassa pylväitä. Maaperätutkimuksissa oli todettu, että 32 metriä alaspäin on löysää ja todella vetistä. Kaivurilla vuotta aiemmin rakennettiin pohjia ja jää petti alta. Sinne suohon kaivuri upposi niin, ettei näkynyt kuin puomia vähäsen. Kovat temput joutuivat tekemään, että saivat ongittua sen ylös sieltä, vinssillä vetivät.
- Paukannevaa koitettiin talven tultua sitten taas jäädyttää ja jonkunlainen kerros kiinteää siihen tulikin. Kantavan paksuus vaihteli 45-90 sentin välillä. Rätinä ja pauke vain kuului alta, kun suolla touhuttiin. Sanotaanko nyt vaikka niin, että aivan aavistuksen jännitti, Samuli Mäkelä muistelee.
Teksti ja kuvat: Risto Penttilä